Geneve

Geneve (ransk. Genève, saks. Genf, ital. Ginevra, retoromaaniksi Genevra) on Sveitsin toiseksi suurin kaupunki. Se on Geneven kantonin pääkaupunki.

Geneve
Genève
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Geneve

Koordinaatit: 46°12′N, 6°09′E
Valtio Sveitsi
Kantoni Geneve
Hallinto
 – Pormestari Frédérique Perler
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 15,93 [1] km²
 – Maa 15,46 [1] km²
 – Josta vettä 0,47 [1] (ilman Genevenjärveä) km² 
Korkeus 370–450 m
Väkiluku (31.12.2017)  (vakituiset asukkaat) 200 548[2]
 – Väestötiheys 12 589 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 1200
Suuntanumero(t) 6621









Geneve sijaitsee Genevenjärven lounaisnurkassa.

Maantiede

Sijainti ja ilmasto

Geneve sijaitsee Genevenjärven lounaisrannalla, Rhônen joenniskassa, Ranskan rajan tuntumassa. Se sijaitsee vuoristojen ympäröimässä laaksossa, mistä on pystynyt hyvin vartioimaan sveitsiläisiä solia Alppien ja Juravuoriston välillä ja teitä Alppien läpi Italiaan.[3]

Geneven ilmastoon vaikuttavat sekä Genevenjärvi että kaupunkia ympäröivät vuoristot. Järvi leudontaa ilmastoa, ja Juravuoret vaikuttavat sateiden pääsyyn. Tammikuun keskilämpötila on noin 0 astetta ja heinäkuun noin 18 astetta. Vuosittainen sadanta on keskimäärin 930 millimetriä.[3]

Kaupunkikuva

Geneven kaupunkialueen halkaisevat järvilaakso ja Rhônejoki. Sen kaupunkikuva noudattelee vanhojen eurooppalaisten kaupunkien klassista kaavaa: alkuperäisen keskustan ympärille on kasvanut kaupunginosavöitä.[3]

Rhônen eteläisellä rannalla on vanhakaupunki. Sen tyypilliset keskiaikaiset tai renessanssiaikaiset rakennukset ovat kapeiden katujen varrella. Vanhankaupungin kukkulan juurella on ostoskeskittymä ja vanhan linnoituksen paikalla on 1800-luvulla rakennettu esikaupunkialue.[3] Vanhankaupungin lounaispuolella sijaitsee yliopistokaupunginosa Plainpalais. Rhônen pohjoisella rannalla on monia suuria hotelleja ja siitä edelleen pohjoiseen monien kansainvälisten järjestöjen päämajat.[4]

Geneven näkyvin maamerkki on Jet d’eau, vesisuihku Genevenjärvessä. 140 metriä korkea suihku näkyy koko kaupungissa.

Historia

Geneve oli kelttien asuttama ennen joutumistaan Rooman valtaan. Latinankielinen nimi ”Genua” mainitaan ensimmäisen kerran Julius Caesarin gallialaissodista kertovassa kirjassa. Rooman valloituksen jälkeen kaupunki kuului Rooman Provincia Romana (Gallia Narbonensis) -provinssiin. 800-luvulla Genevestä tuli Burgundin pääkaupunki. Vaikka burgundit, frankit ja Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta taistelivat alueesta, Geneve oli pääasiassa omien piispojensa hallitsema. Jean Calvinin reformaation yhteydessä Genevestä tuli tasavalta.

Uskonpuhdistajien vaikutuksesta Geneveä on kutsuttu protestanttien Roomaksi; 1500-luvulla kaupunki oli kalvinismin keskus ja Pyhän Pietarin kirkko (Temple de Saint-Pierre) Calvinin kotikirkko.

Yksi tärkeimmistä tapauksista Geneven historiassa on Escalade, Savoijin viimeinen yritys vallata Geneve. Savoijin herttua Kaarle Emanuelin hyökkäys tapahtui yöllä 11.–12. joulukuuta 1602. Voittoa juhlitaan edelleen tuonaikaisilla asuilla, hevosin ja tykein varustetuilla paraateilla ja näytöksillä Geneven vanhassakaupungissa (Fête de l’Escalade).

Nykyisen Geneve on samannimisen kantonin (virallisesti: Geneven tasavalta ja kantoni; République et Canton de Genève) pääkaupunki vuodesta 1815 lähtien, vapauduttuaan Napoleonin vallasta.

Hallinto

Geneven kaupungin toimeenpaneva taho on hallintoneuvosto ja lakiasäätävä taho kaupungin parlamentti. Hallintoneuvostossa on viisi neljän vuoden välein valittavaa jäsentä, kun taas parlamentissa on 80 neljän vuoden valittavaa jäsentä. Parlamentti tekee säädökset, joita sitten hallintoneuvosto ja muu hallintokoneisto toimeenpanee. Hallintoneuvoston puheenjohtaja toimii myös kaupungin pormestarina.[5]

Virkakaudella 2017–2018 hallintoneuvoston puheenjohtajana ja Geneven pormestarina toimii Rémy Pagani.[6] Parlamentin jäsenet eivät ole ammattipoliitikkoja, mutta he saavat palkkion osallistumisestaan.[5]

Kansainvälinen merkitys
Palace of Nations, edustalla maamiinojen ja rypälepommien vastainen monumentti Broken Chair.

Geneve tunnetaan erityisesti monien kansainvälisten organisaatioiden pääpaikkana. Siellä on myös järjestetty merkittäviä konferensseja ja solmittu sopimuksia. Ensimmäinen Geneven sopimus solmittiin vuonna 1864 taistelukentällä haavoittuneiden suojelemisesta.

Genevessä oli vuosina 1920–1946 Kansainliiton päämaja. Kansainliiton kutsusta pidettiin vuonna 1932 aseistariisuntakonferenssi, jonka epäonnistumisen jälkeen Saksa ilmoitti eroavansa Kansainliitosta.

Genevestä ja lähiseudulta johdetaan muun muassa seuraavia järjestöjä:

Liikenne

Geneven ja koko kantonin julkisesta liikenteestä vastaa suurimmalta osin kantonin omistama Transports publics genevois (TPG) -yhtiö. Geneven kansainvälinen lentoasema on Sveitsin toiseksi vilkkain lentoasema. Geneven päärautatieasemalta, Gare de Cornavin’n asemalta on kattavat yhteydet sekä Sveitsin muihin osiin että naapurimaihin. Genevestä lähtee moottoritie kolmeen suuntaan: Autobahn A1 koilliseen Lausanneen, kaakkoon (Annecy/Chamonix) ja länteen (Lyon/Mâcon).

Väestö

Kaupungissa oli joulukuussa 2019 yhteensä 203 909 vakinaista asukasta, joista noin 48 prosenttia oli ulkomaalaisia. Osuus on maan suurimpia.[10]

Kulttuuri

Geneve on tunnettu eurooppalainen klassisen musiikin keskus. Orchestre de la Suisse Romande konsertoi säännöllisesti Victoria Hallissa. Grand Théâtre de Genève on kaupungin oopperatalo. Kaupungissa on myös monia teattereita.[11] Bâtiment des Forces motrices (BFM) on teatteri- ja konserttitila, joka on rakennettu käytöstä poistetun voimalaitoksen tiloihin[12].

Geneven tunnetuimpia museoita ovat luonnonhistoriallinen museo, Musée d’art et d’histoire, modernin ja nykytaiteen museo, Kansainvälinen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun museo ja Ariana-museo.[3]

Geneven merkittävin tapahtuma on Fêtes de Genève, joka pidetään vuosittain elokuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Sen aikana on monenlaista tapahtumaa sekä ulko- että sisätiloissa.[13]

Geneve panoraamakuvassa. Jet d’eau vasemmalla.
Geneve panoraamakuvassa. Jet d’eau vasemmalla.

Lähteet
  • National map: swisstopo (Sveitsin valtion julkinen karttapalvelu) Wabern: Bundesamt für Landestopografie swisstopo. Viitattu 11.7.2013. (saksaksi, ranskaksi, italiaksi, retoromaaniksi, englanniksi)
  • DK Eyewitness Travel Guide Switzerland. London DK Publishing, 2017. ISBN 978-0-2412-7389-0. Google Books (viitattu 16.8.2017).

Viitteet
  1. Arealstatistik Land Cover – Gemeinden nach 27 Grundkategorien (Excel) Arealstatistik 2004/09. 4.12.2014. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik. Viitattu 19.11.2016. (saksaksi, ranskaksi)
  2. Bilanz der ständigen Wohnbevölkerung nach Bezirken und Gemeinden, 1991-2017 (Excel) 31.8.2018. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 9.9.2018. (saksaksi)
  3. Geneva Encyclopædia Britannica. 2017. Viitattu 15.8.2017. (englanniksi)
  4. DK Eyewitness Travel Guide Switzerland, s. 98.
  5. City of Geneva: Intercultural Profile (PDF) rm.coe.int. Viitattu 15.8.2017. (englanniksi)
  6. Présentation des membres du Conseil administratif 1.6.2017. Ville de Genève. Viitattu 15.8.2017. (ranskaksi)
  7. Contact us - IFRC www.ifrc.org. Viitattu 15.12.2020.
  8. YK-järjestelmä (PDF) Yhdistyneet kansakunnat. Arkistoitu 25.3.2016. Viitattu 19.8.2017.
  9. Mikä UNICEF on ja miksi olemme olemassa? UNICEF. Arkistoitu 19.8.2017. Viitattu 19.8.2017.
  10. Ständige Wohnbevölkerung nach Staatsangehörigkeitskategorie, Geschlecht und Gemeinde, Provisorische Jahresergebnisse, 2019 (Excel) 9.4.2020. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik. Viitattu 2.5.2020. (saksaksi)
  11. DK Eyewitness Travel Guide Switzerland, s. 108.
  12. The BFM bfm.ch. Viitattu 10.11.2018. (englanniksi), (ranskaksi)
  13. DK Eyewitness Travel Guide Switzerland, s. 109.

    Aiheesta muualla
    • Matkaopas aiheesta Geneve Wikimatkoissa

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.