General Dynamics F-111 Aardvark

General Dynamics F-111 Aardvark ("Maasika") on yhdysvaltalainen hävittäjäpommittaja. Kone suunniteltiin 1960-luvulla Yhdysvaltain ilmavoimille pitkän matkan operaatioihin ja laivastolle pitkän matkan torjuntahävittäjäksi. Laivastoversio peruttiin F-14 Tomcatin tullessa Yhdysvaltain laivaston käyttöön.

F-111 Aardvark
F-111 Aardvark
Tyyppi	Maataistelukone, pommikone, ELSO-tehtävät
Valmistaja	General Dynamics
Miehistö	2
Ensilento	21. joulukuuta 1964
Esitelty	1967
Poistettu käytöstä	2010
Valmistusmäärä	563
Infobox OK

F-111 on tulosta Tactical Fighter Experimental (TFX) -ohjelmasta, jossa kehitettiin laivastolle laivastoa suojaavaa torjuntahävittäjää ja ilmavoimille konetta, joka voisi toimittaa ydinaseen maaliinsa tutkakatveessa lentäen. Suunnittelijat keskittyivät aluksi ilmavoimien vaatimuksiin ja sitten koettivat sovittaa raskaan hävittäjän lentotukialuksille sijoitettavaksi. Laivaston versiota F-111B ei ikinä otettu tuotantoon. Ilmavoimat sen sijaan kehitti F-111D-, F-111E- ja F-111F-hävittäjäpommittajamallit sekä elektronisen sodankäynnin version EF-111 Raven.[1]

Eräs tämän konetyypin käyttäjä on ollut Yhdysvaltain strategisten ilmavoimien (SAC) 509. raskas erityispommitusrykmentti. Kaiken kaikkiaan yhdysvaltalaisia F-111-koneita on tuhoutunut 77 kpl.

Konetyypille erityistä oli, että siinä ei ollut normaalia ejektori istuinta, vaan hätäpoistumisessa koko ohjaamo irtosi rungosta ja voimakas raketti moottori työnsi sen turvalliselle etäisyydelle koneesta. Sopivan korkeuden saavutettuaan ohjaamon laskuvarjot avautuivat ja ohjaamo laskeutui niiden turvin maahan.^lähde?

USAF luopui koneesta 1998. Koneen korvasi F-15E Strike Eagle ja pitkänmatkan pommitustehtävissä B-1B Lancer. RAAF (Kuninkaalliset Australian ilmavoimat) käytti konemallia vuoteen 2010 asti [2], jolloin 37 vuotta käytössä olleet lentokoneet korvattiin F/A-18 Super Hornet-koneilla.