Gemssi
Gemssi (Rupicapra rupicapra) on Euroopan ja Länsi-Aasian vuoristoissa elävä lyhytsarvinen vuohieläin.
| Gemssi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Alaluokka: | Theria |
| Osaluokka: | Istukkanisäkkäät Eutheria |
| Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
| Heimo: | Onttosarviset Bovidae |
| Alaheimo: | Vuohieläimet Caprinae |
| Suku: | Gemssit Rupicapra |
| Laji: | rupicapra |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Rupicapra rupicapra |
|
| Katso myös | |
Tuntomerkit
Uroksen sarvet ovat huomattavasti käyremmät kuin naaraan sarvet. Gemssien kesäturkki on ruskeanhohtoinen, selkärangan päällä kulkee musta viiva joka ylettyy hännän päästä silmien ympärystään. Kaulan alta ja mahan alta gemssillä on valkoista. Talviturkissa gemssi on lähes kokonaan ruskeassa ja pitkässä turkissa. Vain kaulan alta, kuonon päältä ja mahan alusta on valkoinen.
- Ruumiin korkeus: 75 cm
- Ruumiin pituus: 110–136 cm
- Hännän pituus: 70–80 mm
- Paino: 30–50 kg
- Elinikä: 15–25 vuotta
Levinneisyys
Gemssi asustaa Etelä-, Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Länsi-Aasiassa. Sen elinalueeseen kuuluvat Pyreneet, Apenniinit, Alpit, Karpaatit, Tatra ja Kaukasus sekä Balkan ja Turkin koillisosat. Gemssejä on onnistuttu siirtoistuttamaan myös muutamille muille alueille, kuten Tšekkiin, Uuteen-Seelantiin ja Argentiinaan[1].
Lisääntyminen ja elintavat
Gemssit viettävät kesänsä alppivyöhykkeen niityillä ja jyrkillä, kivisillä rinteillä. Gemssit ovat erityisen hyviä kiipeilijöitä ja hyppivät melko vaivattomasti kiveltä toiselle. Ne liikkuvat aktiivisesti päivisin, reviiriään tarkkaillen. Gemssit elävät vanhojen naaraiden johtamissa laumoissa. Vanhat urokset elävät yksinään. Useimmiten gemssit pysyttelevät omilla reviireillään jotka ne ovat merkinneet hajurauhasten eritteellä. Gemssien kiima-aika ajoittuu lokakuun ja joulukuun väliselle ajalle. Kiima-aikana koiraat taistelevat hyvinkin rajusti. Poikaset syntyvät kesä-heinäkuussa jolloin naaras poikii yhden kilin. Naaras tuottaa vain yhden jälkeläisen vuoden aikana.
Ravinto
Kesällä gemssit syövät heiniä, kukkia ym. ruohoja niityillä ja kallioilla lähellä jyrkänteitä, jonne se pakenee vaaran uhatessa. Talvella gemssit syövät silmuja, sammalta, jäkälää ja vuorimäntyjen neulasia. Talvella tai huonolla säällä ne hakevat suojaa metsistä. Gemssi valikoi varsin tarkoin syötävänsä, ja sille kelpaakin noin puolet alppiniittyjen kasvilajeista. Se kuuluu märehtijöihin, joten vatsa on neliosainen.
Erityistä
Tunnetaan myös nimellä georri, joskin nimi on harvemmin käytetty. Gemssin lihaa pidetään maukkaana. Sen mokkanahasta saadaan säämiskää, jolla kiillotetaan nykyään mm. autoja. Niitä on saatavana monissa Euroopan maissa. Kyseiset säämiskät eivät vahingoita kaikkein herkimpiäkään materiaaleja. Niinpä niitä käytetään myös lasin puhdistamiseen ja kiillottamiseen.
Lähteet
- Aulagnier, S., Giannatos, G. & Herrero, J.: Rupicapra rupicapra IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.7.2014. (englanniksi)