Gellértinvuori

Gellértinvuori (unk. Gellért-hegy) on kukkula Budapestissa, Tonavan länsi­rannalla. Se kohoaa jyrkästi 140 metriä Tonavan ylä­puolelle, ja Buda­pestin sijaintia pidetään kauniina suureksi osaksi sen ansiosta.[1]

Gellértinvuori Pestin puolelta nähtynä. Etu­alalla näkyy Elisabetin silta, vuoren laella Vapauden­patsas ja sen oikealla puolella Citadella. Pyhän Gellértin muisto­merkki näkyy vain osittain kuvan oikeassa reunassa kerros­talojen takaa.

Gellértin­vuori on dolomiittikallio, jonka maan­alainen osa ulottuu 1 000 metrin syvyyteen. Itärinne on jyrkkä, läntinen rinne on huomattavasti loivempi. Pohjois­rinteellä sijaitseva Tabánin alue mukaan lukien vuoren pinta-ala on lähes 60 hehtaaria. Vuorella kasvaa lähes 7 000 puuta, joukossa turkkilaisten istuttamia viikunapuita, ja siellä on aikoinaan jopa viljelty viiniä.[1] Gellértin­vuori on tärkeä hydrogeologian kannalta, ja vuoren sisään on rakennettu suuri juoma­vesi­varasto[2]. Vuoren juurella on terveys­kylpylästään tunnettu hotelli Gellért.

Unkarin kansallis­päivänä 20. elokuuta Gellértin­vuorella järjestetään suuri ilo­tulitus[1].

Historiaa

Gellértin­vuori on nimetty Unkarin suojelus­pyhimyksen Pyhän Gellértin mukaan. Legendan mukaan hänet työnnettiin piikki­tynnyriin ja vieritettiin jyrkältä vuoren­rinteeltä alas Tonavaan.[1] Gellért oli italialais­syntyinen piispa, jolla oli tärkeä rooli Unkarin kääntymisessä kristinuskoon. Hän sai surmansa pakanallisessa kapina­liikkeessä vuonna 1046. Kapinalliset tappoivat monia piispoja ja pappeja, kunnes Andreas I kukisti heidät.[3] Nykyään Pyhän Gellértin muisto­merkki hallitsee Elisabetin sillan puoleista vuoren­rinnettä.

Vuoren laella on sijainnut jo kolmannella vuosi­sadalla ennen ajanlaskun alkua. kelttiläisten eraviskien pää­asuinpaikka ja linnoitus Ak-inko (suom. runsaat vedet)[4]. Asutus hävisi ensimmäisen vuosi­sadan alkupuolella eaa., kun roomalaiset valloittivat alueen ja perustivat Pannonian provinssin. Paikan uskonnollinen merkitys säilyi kuitenkin kauan myös Rooman vallan aikana.[5] Kansan­tarinoissa vuorella on ollut synkkä maine. Niiden mukaan Gellértin­vuorelle tapasivat kokoontua koko maan noidat, jotka paholainen kutsui kokoon korpin tai mustan variksen muodossa.[1][6]

Nähtävyyksiä

Budan sitadelli
Budan sita­delli ilma­kuvassa lännestä päin kuvattuna. Vapauden­silta näkyy taustalla ja aivan oikeassa reunassa hotelli Gellért.

Vuoren huipulla on Citadella, kaupunki­linnoitus, jonka Habsburgit rakensivat vuoden 1848 kapinan jälkeen. Linnoituksesta on hyvä ampuma-ala Tonavalle, alas Pestiin ja myös Budan vuorille, mutta sen tarkoitus oli ennen kaikkea symbolinen: se osoitti niskuroivalle kansalle ketkä olivat vallassa. Unkarilaiset kutsuivat Citadellaa Unkarin bastiljiksi, ja sitä inhottiin yleisesti. Se päätyi lopulta kaupungin omistukseen vuonna 1879, mutta sitä ei jostain syystä kuitenkaan purettu kokonaan.[6][huom 1] Linnoitus on toiminut vankilana, kodittomien asuin­paikkana, ilma­torjunta­patterina ja vuodesta 1961 turisti­nähtävyytenä. Se on yksi Buda­pestin parhaista näkö­ala­paikoista.[1]

Vapaudenpatsas
Pääartikkeli: Vapaudenpatsas (Budapest)

Citadellan edessä on Vapaudenpatsas (Szabadság-szobor). Tämän valtavan, 14-metrisen naishahmon on suunnitellut Zsigmond Kisfaludi Strobl. Tarinan mukaan patsaan piti alun perin kannatella potkurin lapaa valtionhoitaja Horthyn lento-onnettomuudessa kuolleen pojan muistoksi. Mutta kun patsas valmistui vuonna 1947, poliittiset voimasuhteet olivat muuttuneet. Potkurin tilalle tuli palmunoksa, perustusten ympärille pystytettiin jyhkeät neuvostosotilaiden pronssipatsaat ja veistos nimettiin Vapaudenpatsaaksi sen kunniaksi, että puna-armeija vapautti Buda­pestin fasistien vallasta 1945.[1][6]

Vaikka lähes kaikki Buda­pestin Neuvostoliiton aikaiset monumentit on kumottu jalustoiltaan, Vapaudenpatsas on yhä paikoillaan; neuvostosotilaiden patsaat ja kaatuneiden nimet on tosin poistettu. Patsas näkyy kaikkialle kaupunkiin, ja se on tullut osaksi kaupunkikuvaa jopa niin, että varsinkin ulkomailla sitä pidetään Buda­pestin symbolina.[1][6]

Luolakirkko

Vuoren etelärinteellä, Gellértin kylpylän sisäänkäyntiä vastapäätä, on laaja ja syvä luonnon muodostama luola, jossa asui varhaiskeskiajalla Iván-niminen erakko. Hän paransi sairaita terveysvedellä, joka kumpusi lähteestä luolan suuaukon lähellä. Vuonna 1926 luola muutettiin kirkoksi Lourdesin esikuvan mukaan, ja sitä piti yllä pauliittien sääntökunta. Kommunistit lakkauttivat sääntökunnan 1950-luvulla ja muurasivat luolan umpeen. Nykyään se on muutettu jälleen kirkoksi.[6][7]

Luolan lähellä, Tonavaan viettävässä rinteessä on pauliittien luostari, pseudohistoriallinen rakennus, joka on vanhasta ulkonäöstään huolimatta rakennettu vasta 1932. Toisen maailmansodan jälkeen se toimi 40 vuotta balettikoulun opiskelija-asuntolana.[1]

Galleria

Lähteet
  • Kontler, László: Millennium in Central Europe. A History of Hungary. Budapest: Atlantisz, 1999. ISBN 963-9165-37-9. (englanniksi)
  • Török, András: Budapest. A Critical Guide. 5. painos. Budapest: Corvina, 2001. ISBN 963-13-4989-6. (englanniksi)
  • Barber, Annabel & Roper-Evans, Emma: Budapest. A City Guide. 3. painos. Somerset Limited, 2004. ISBN 963-212-986-5. (englanniksi)

Viitteet
  1. Török 2001, s. 111, 112.
  2. Gellert Hill and Its Surroundings Budapest Tourist Guide. Arkistoitu 24.3.2009. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
  3. Kontler 1999, s. 59, 60.
  4. Kontler 1999, s. 25.
  5. The Late Iron Age ( The Celts), (3-1 Century BC) 2003. Budapestin Historian Museo. Arkistoitu 31.3.2009. Viitattu 6.1.2009. (englanniksi)
  6. Barber 2004, s. 208–210.
  7. Budapest-opas, s. 47. Budapestin matkailutoimisto, 2008. Teoksen arkistoitu verkkoversio (PDF) (viitattu 15.2.2009).

    Huomiot
    1. Törökin mukaan omistajanvaihdos tapahtui vuonna 1892.

      Aiheesta muualla
      This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.