Ge’ezin kieli

Ge’ez ( kuuntele ^(ohje)) eli (muinais)etiopia[1] on Etiopiassa ja Eritreassa 1000-luvulle saakka puhuttu seemiläinen kieli. Ge’ezillä on rikas kirjallisuus, ja se on säilynyt maiden kristillisten kirkkojen jumalanpalveluskielenä.

Ge’ezinkielisen Ensimmäisen Mooseksen kirjan kappale 1400-luvun käsikirjoituksesta.

Ge’eziä puhuttiin Aksumin valtakunnassa nykyisen Etiopian Tigrayn alueella ja Eritreassa. Myöhemmin ge’ezinkielisiä tekstejä laadittiin eri puolilla Etiopian keisarikuntaa.[2] Kieltä kirjoitetaan eteläarabialaisesta konsonanttikirjaimistosta kehittyneellä etiopialaisella tavukirjoituksella[3]. Se käsittää klassisessa muodossaan 30 konsonanttimerkkiä, joista jokaisella on seitsemän vokaaleja osoittavaa muunnosta. Kirjoituksen suunta on vasemmalta oikealle.[4]

Vanhimmat ge’ezinkieliset piirtokirjoitukset ovat peräisin 200-luvulta. Kristinuskon levittyä Aksumiin 300-luvulla ge’eziksi alettiin kääntää kreikan kielestä Raamatun kirjoja, pyhimyselämänkertoja ja muuta uskonnollista kirjallisuutta. Vähitellen ryhdyttiin laatimaan myös alkuperäisiä pyhimyskertomuksia ja jumalanpalvelustekstejä. Varhaisia käsikirjoituksia ei ole säilynyt, vaan tekstit tunnetaan myöhempinä kopioina. Ge’eziksi on säilynyt juutalaisia ja varhaiskristillisiä teoksia, jotka ovat muualta kadonneet.[5]

Ge’ez jäi pois käytöstä puhekielenä 900–1000-luvuilla Aksumin valtakunnan hajottua. Se säilytti kuitenkin asemansa kirjakielenä Etiopian valtiollisen keskuksen siirtyessä etelämmäs maan keskiosaan.[4] Salomon hallitsijasuvun noustua valtaan vuonna 1270 alkoi uusi ge’ezinkielisen kirjallisuuden kukoistuskausi. Tänä aikana käännettiin paljon arabiankielistä kirjallisuutta ja korjailtiin vanhoja Raamatun käännöksiä. Etiopialaisen kirjallisuuden merkkiteos on hallitsijasuvun vaiheista kertova Kebra Negast. Muuta maallista kirjallisuutta edustavat lähinnä keisarien kronikat. Uskonnolliseen kirjallisuuteen kuuluu pyhimyskertomuksia, teologisia traktaatteja, jumalanpalveluskirjoja, maagisia tekstejä ja eri tyylilajeja edustavaa hengellistä runoutta.[6]

Ge’ez oli Etiopian pääasiallinen kirjakieli 1800-luvulle saakka. Sen opiskelu oli tärkeä osa perinteistä kirkollista opetusta, joka alkoi menettää merkitystään 1900-luvun puolivälissä nykyaikaisen koulujärjestelmän laajentuessa.[7] Amhara syrjäytti ge’ezin kirjakielenä 1800–1900-lukujen vaihteessa[8]. Ge’ez toimii nykyään Etiopian ja Eritrean ortodoksisten kirkkojen sekä Etiopian katolisen kirkon jumalanpalveluskielenä. Sitä opetetaan kirkkokouluissa ja sillä laaditaan yhä perinteistä hengellistä runoutta.[5]

Ge’ez kuuluu etiopianseemiläisten kielten pohjoishaaraan. Sen lähimmät sukukielet ovat tigrinja ja tigre.[2] Ge’ez on muihin etiopianseemiläisiin kieliin verrattuna vanhakantaisempi ja siinä on vähemmän kuušilaisten kielten vaikutusta. Se on toisaalta menettänyt eräitä yhteisetiopialaisia piirteitä ja kehittynyt osin omaan suuntaansa.[3]

Kielessä on kirjallisuuden kautta tulleita lainasanoja kreikasta, koptista, syyriasta, muinaishepreasta ja arabiasta. Ge’ez on vaikuttanut muihin etiopianseemiläisiin sekä keskikuušilaisiin kieliin. Sen sanavarat toimivat mallina tieteellisen terminologian kehittämisessä.[9]