Gaspar Noé

Gaspar Noé (s. 27. joulukuuta 1963 Buenos Aires) on argentiinalaissyntyinen ranskalainen elokuvaohjaaja, jonka rankan väkivaltaiset ja tinkimättömät elokuvat ovat tehneet hänestä eräänlaisen kulttihahmon. Monien muiden tavoin Suomen Kuvalehden elokuvakriitikko Kalle Kinnunen pitää Noéta yhtenä nykyelokuvan rohkeimmista kokeilijoista Aleksandr Sokurovin ja Lars von Trierin rinnalla.[1] Noé on ohjannut seitsemän kokopitkää elokuvaa: Yksin kaikkia vastaan (1998), Irreversible – syntiset (2002), Enter the Void (2009), Love (2015), Climax (2018), Lux Æterna (2019) ja Vortex (2021).

Gaspar Noé
Gaspar Noé Cannesin elokuvajuhlilla 2012.
Gaspar Noé Cannesin elokuvajuhlilla 2012.
Henkilötiedot
Syntynyt27. joulukuuta 1963
Buenos Aires, Argentiina
Ammatti elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja, elokuvaleikkaaja, elokuvaaja, elokuvatuottaja
Puoliso Lucile Hadžihalilović
Ohjaaja
Aktiivisena 1985–
Tunnetuimmat ohjaukset Irreversible – syntiset
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Filmografia

Pitkät elokuvat

Lyhytelokuvat
  • Tintarella di luna (1985)
  • Pulpe amère (1987)
  • Carne (1992)
  • Une expérience d'hypnose télévisuelle (1995)
  • Sodomites (1998)
  • Intoxication (1998)
  • Destricted (osio ”We Fuck Alone”) (2006)
  • 8 (osio ”SIDA”) (2007)
  • Ritual (osio ”7 Days in Havana”) (2012)
  • Shoot (osio ”Short Plays”) (2014)

Musiikkivideot

Lähteet
  1. Kinnunen, Kalle: Gaspar Noén nerous ja Enter the Void, jota kannattaa odottaa Suomen Kuvalehti. 21.6.2010. Viitattu 19.4.2019.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.