Gan-kiina

Gan-kiina (perinteisillä merkeillä:贛語) eli jiangxin kieli on kieli, jota puhuvat pääasiallisesti "gan-kiinalaiset" eteläisessä Kiinassa. Gan-kiinasta on useita eri muunnoksia ja murteita, joita puhutaan Jiangxin, Fujianin, Hubein, Anhuin ja Hunanin maakunnissa. Kielen edustavana murteena pidetään Nanchangin murretta. Gan ja muut kiinalaiset kielet eivät ole keskenään ymmärrettäviä ja lähin ganin sukukieli (ainakin fonetiikaltaan) on hakka.

Gan-kiina

Gan-kiinan esiintymisalue.
Oma nimi 贛語 (gon ua)
Tiedot
Alue  Kiina (keski- ja pohjois-Jiangxi, itä-Hunan, myös osia Fujianissa, Anhuissa ja Hubeissa)
Puhujia 20 580 000 [1]
Sija 45 [1]
Kirjaimisto Kiinalainen kirjaimisto
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta Sinotiibetiläiset kielet
Kieliryhmä Kiinalaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 zh
ISO 639-2 chi (B), zho (T)
ISO 639-3 gan
Ohje
Gan-kiinan 9 murretta. Nanchangin murre oliivinvihreässä.

Hallituksen vuoden 1949 jälkeisten kielikampanjoiden ansiosta gan on osittain korvautunut mandariinikiinalla. Monet nuoret eivät enää hallitse gan-kiinaa kunnolla tai eivät osaa puhua sitä ollenkaan. Viime aikoina on alettu kuitenkin yrittää suojella kieltä ja sitä käytetään eri alueellisissa tiedotusvälineissä, uutislähetyksissä ja tv-ohjelmissa.

Gan-kiinan toonit. Ensimmäinen (laskeva) punaisessa, toinen (nouseva) oranssissa, kolmas (nouseva ja laskeva) keltaisessa, neljäs (korkea) vihreässä ja viides (matala laskeva) turkoosissa. Kuudes ja seitsemäs toonit ovat samat kuin neljäs ja viides paitsi, että ne päättyvät klusiiliin.

Gan-kiinassa on 5 foneemista toonia sekä 2 lisää toonia, jotka ovat samat kuin neljäs (korkea) ja viides (matala laskeva) tooni paitsi, että ne päättyvät klusiiliin. Muut toonit ovat ensimmäinen (laskeva), toinen (nouseva) ja kolmas (laskeva, minkä jälkeen nouseva).

Sanajärjestys on SVO; esimerkiksi "minä pitelen sinua" on ganiksi "ngo tsot dok ň" (ngo = minä, tsot dok = pidellä, ň = sinä). Gan-kiinassa käytetään lukuisia sanoja, jotka juontavat juurensa muinaiskiinasta ja ovat hävinneet mandariinikiinasta.

Aiheesta muualla

Lähteet

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.