Gallialaiset
Gallialaiset (lat. galli) oli roomalaisten antama nimitys niille kelttiläisille heimoille, jotka asuivat Galliassa nykyisten Ranskan, Belgian, Sveitsin ja Pohjois-Italian alueilla. Gallialaiset eivät muodostaneet yhtenäistä valtakuntaa, vaan he olivat jakautuneet keskenään taisteleviin heimoihin ja yksinkertaisiin heimoyhteiskuntiin. Tämä helpotti roomalaisten Gallian valloitusta.
Gallialaispäällikkö Brennus uhkasi valloittaa Rooman 390 eaa. Vercingetorix pyrki yhdistämään gallialaiset roomalaisia vastaan vuosien 53–52 eaa. kansannousussa. Julius Caesar kuitenkin löi hänet Alesian piirityksessä.
Laajemmassa merkityksessä galleiksi on sanottu muitakin kelttiläisiä kansoja. Heidän asuma-alueensa käsitti aikoinaan hyvin laajan osan Keski-ja Länsi-Eurooppaa ja ulottui nykyisen Espanjan Galiciasta Puolan Galitsiaan saakka. Nämä molemmat maakunnat ovatkin saaneet heistä nimensä[1]. Myös Walesin (ransk. Pays de Galles) ja Vähän-Aasian Galatian nimet ovat samaa alkuperää.
Gallian heimoja
|
|
Katso myös
Lähteet
- Jaakko Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat, kappale Kelttiläiset kielet, 2. painos Gaudeamus 1999, ISBN 951-662-734-X