Galapagosinhiirihaukka

Galapagosinhiirihaukka kasvaa noin 55 sentin pituiseksi ja sen siipiväli voi olla 120 senttiä. Se muistuttaa kooltaan ja muodoltaan amerikanhiirihaukkaa ja preeriahiirihaukkaa.[2] Aikuisen haukan höyhenpuku on tummanruskea, lukuun ottamatta harmaan juovikkaan pyrstön vaaleita raitoja.[3] Nuorilla yksilöillä on kurkussa ja vatsassa tummanruskeita läiskiä.[4] Nuoret yksilöt ovat aikuisia vaaleampia, minkä vuoksi lajilla uskottiin aiemmin olevan erikseen vaalea ja tumma värimuoto. Nokka on epätallisen käyrä, ja vahvat varpaat ovat keltaiset.[3] Silmän värikalvo on ruskea ja näköaisti erittäin hyvä. Naaraat ovat selvästi koiraita suurempia. Varoitusääni on matalaa mutta terävää kirkunaa, jossa tavut seuraavat toisiaan nopeasti. Tavallisin ääni on lyhyitä sarjoja huutoja, jotka voidaan kääntää keer, keeu'. Toisinaan kuulee ‘cher, cher, cher'-huutoja.[2]

Galapagosinhiirihaukka on Ecuadoriin kuuluvien Galápagossaarten endeeminen laji. Sitä tavattiin aiemmin lähes kaikilla saarilla, mutta se on nyttemmin hävinnyt viideltä saarelta ja vähentynyt huomattavasti monilla muillakin. Sen nykyisiä asuinsaaria ovat Fernandina, Santiago, Española, Isabela, Pinta, Marchena, Pinzón ja Santa Fe. Lajin levinneisyysalue kattaa 5 700 km² laajuisen alueen. Kannan kooksi arvioidaan 400–500 aikuista ja 300–400 nuorta yksilöä.[5] Pesiviä pareja on noin 150.

Galapagosinhiirihaukkaa tavataan saarten kaikissa ympäristötyypeissä, kuten ranta-alueilla, laavakentillä, lehtimetsissä, pensaikkomailla ja korkealla vuoristoissa.[1]

Galapagosinhiirihaukat ovat saarten hallitsevia pääpetoja, eikä niillä ole saarilla luonnollisia vihollisia ihmistä lukuun ottamatta. Ne ovatkin hyvin pelottomia. Haukat elävät etenkin pieninä perheryhminä, mutta toisinaan myös yksin. Perheryhmä voi käsittää esimerkiksi haukkapariskunnan ja niiden jälkeläiset. Laji on käytökseltään äänekäs, aggressiivinen, mukautuva ja energinen. Galapagosinhaukat tähyilevät ympäristöään mieluiten laavakallioilta tai kuolleiden puiden ylimmiltä oksilta. Ne viettävät aikaa myös maassa.[3]

Lisääntyminen

Galapagosinhiirihaukkanaaraalla voi olla jopa viisi kumppania, joiden kanssa se parittelee ja hoitaa poikasiaan. Useampi koiras saattaa suojella poikasia paremmin pesärosvoilta kuin yksi.[6] Suuri pesä rakennetaan oksista ja luista.[6] Se muurataan heinällä, lehdillä, kaarnalla ja muulla saatavilla olevalla materiaalilla. Pesä sijaitsee matalassa puussa, laavakielekkeellä tai jopa maassa.[5] Pesiä käytetään useita vuosia, joten ne kasvavat ajan myötä. Niiden halkaisija voi olla 1,2 metriä ja korkeus 3 metriä.

Galapagosinhiirihaukka kivellä.

Laji lisääntyy vuoden ympäri. Lisääntymisaikaan ne tekevät usein lentonäytöksiä, joissa ne nousevat korkealle ilmaan ja laskeutuvat ristiin rastiin. Haukkapari parittelee useita kertoja päivän aikana. Naaras munii kerralla kaksi vihertävänvalkoista munaa, joista yleensä vain toinen kasvatetaan. Haudonta kestää 37–38 päivää ja poikaset ovat lentokykyisiä 50–60 päivän ikäisinä.[4]

Galapagosinhiirihaukka on nykyisin vaarantunut laji. Sen kanta on pieni, mihin ovat syynä ihmiset ja saarille tuodut vieraslajit. Haukka on pelottomuutensa takia helppo saalis. Vieraslajit ovat ongelma etenkin Isabelan saarella. Lajin kanta on nykyisin kuitenkin vakaa.

Laji rauhoitettiin Ecuadorissa vuonna 1959. Kansainväliseltä kaupalta sitä suojaa CITES-sopimus, jonka liitteeseen II se kuuluu. Lisäksi suurin osa Galápagossaarista on nykyisin rauhoitettu kansallispuistona.[4]