Gajaaga
Gajaaga oli siirtomaavaltaa edeltänyt soninkevaltio Senegalin yläjuoksulla nykyisessä Senegalissa ja Malissa. Ranskalaiset kutsuivat sitä nimellä Galam.[1]
Muinaisesta Ghanasta saapuneet soninket perustivat Gajaagan 700- ja 1300-lukujen välillä. Sen hallitsijat eli tunkat kuuluivat Bathily-sukuun. Senegalin varrella sijainneilla marabukylillä ja Bakelin wolofipakoilaisilla oli autonominen asema. Ranskalaiset rakensivat Bakeliin linnoituksen vuonna 1820.[1]
Senegaljoen varrella sijainneen Gajaagan merkitys oli lähinnä kaupallinen. Sen kautta kuljetettiin Bamboukin kultaa, arabikumia sekä orjia pohjoiseen ja Atlantin rannikolle. Valtakunta hajosi 1830-luvulla. Umar Tall hyökkäsi alueelle 1850-luvulla ja Mamadou Lamine kapinoi ranskalaisia vastaan 1880-luvulla. Ranskan siirtomaavalta vakiintui vuoteen 1890 mennessä.[1]
Lähteet
- Clark, A. Francis & Phillips, Lucie Colvin: Historical Dictionary of Senegal, s. 144–146. Metuchen & London: Scarecrow Press, 1994. ISBN 0-8108-2747-6.