Gagauzian tasavalta

Etelä-Moldovassa asuva vähemmistö gagauzit vaativat oikeuksia jo neuvostoaikana. Vuonna 1986 maassa sallittiin gagauzinkielinen lehdistö. Marraskuussa 1989 Moldavian sosialistisessa neuvostotasavallassa tuli voimaan laki, joka teki romaniasta maan ainoan virallisen kielen. Gaugazit järjestäytyivät ja alkoivat valmistella oman neuvostotasavallan perustamista.[1]

Itä-Euroopan levottomuudet vaikuttivat myös Moldaviassa ja neuvostojärjestelmää alettiin purkaa vuonna 1990. Maa alkoi valmistella itsenäistymistä Neuvostoliitosta ja muun muassa otti käyttöön uuden lipun. Gagauzit puolestaan ilmaisivat halunsa pysyä osana Neuvostoliittoa. Elokuussa gagauzit julistivat eroavansa Moldaviasta ja perustavansa Gagauzian tasavallan.[1] Syyskuussa myös Transnistria irtaantui Moldavian keskushallinnosta.[2]

Moldova julistautui itsenäiseksi Neuvostoliitosta elokuussa 1991. Gagauzia ja Transnistria vastustivat itsenäisyysjulistusta ja sitä seuranneita presidentinvaaleja. Käytännössä Moldavian alueelle oli syntynyt kolme valtiota, joista vain Moldova oli kansainvälisesti tunnustettu. Valtiot neuvottelivat keskenään, mutta vuonna 1992 Moldovan ja Transnistrian välillä tilanne kiristyi aseellisiksi yhteenotoiksi. Gagauzian välit Moldovan kanssa olivat sen sijaan rauhanomaisia.[1]

Vuoden 1994 aikana Moldovassa järjestettiin ensimmäiset parlamenttivaalit, päätettiin kansanäänestyksessä olla liittymättä Romaniaan ja hyväksyttiin perustuslaki. Gagauzit osallistuivat päätöksentekoon ja perustuslaissa taattiin Gagauzialle autonomisen maakunnan asema. Gagauzian tasavalta hyväksyi Moldovan perustuslain ja muuttui Gagauzian autonomiseksi alueeksi. Alueen rajat määriteltiin tarkemmin ja vahvistettiin vuonna 1995.[1]