Gadoliniitti

Gadoliniitti (Y2FeBe2Si2O10) on melko harvinainen, musta tai vihertävä mineraali.[1] Se on saanut nimensä Johan Gadolinin mukaan, joka vuonna 1794 eristi siitä ennestään tuntemattoman alkuaineen, yttriumin, mistä sai alkunsa harvinaisten maametallien löytöhistoria.[2]

Gadoliniitti
Luokka silikaattimineraalit
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava Y2FeBe2Si2O10
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri musta tai vihertävä
Kovuus Mohsin asteikolla 6,5–7
Tiheys 4,0–4,7 kg/dm3
Aiheesta muualla

Gadoliniitti Commonsissa

Yttriumin lisäksi gadoliniitti sisältää toistakin melko harvinaista alkuainetta berylliumia. Joskus osa yttriumista saattaa olla korvautunut muillakin harvinaisilla maametalleilla, kuten ceriumilla, lantaanilla tai neodyymilla. Jos mineraalin ceriumpitoisuus on erityisen korkea, siitä käytetään nimitystä gadoliniitti-(Ce).[1]

Gadoliniitti muistuttaa kiderakenteeltaan timanttia. Vihreät gadoliniittikiteet saattavat olla läpikuultavia, ja tällöin niiden taitekerroin 1,79. Gadoliniitin kovuus on välillä 6,5–7 ja tiheys noin 4,0–4,7 kg/dm3, siis selvästi suurempi kuin useimpien epämetallisten mineraalien.[1]

Lähteet
  1. The Mineral Gadolinite (Y) Amethyst Galleries Inc. Viitattu 2.7.2010. (englanniksi)
  2. Hamilo, Marko: Turkulainen Johan Gadolin pääsi tieteen pienimpään eliittiryhmään Helsingin Sanomat. Arkistoitu 29.9.2015. Viitattu 2.7.2010.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.