Gabriel Wilhelm Sohlberg

Gabriel Wilhelm Sohlberg (30. lokakuuta 1851 Kisko – 2. toukokuuta 1913 Helsinki) oli suomalainen läkkiseppä ja tehtailija jonka 1876 perustamasta peltisepänverstaasta sai alkunsa monialayritys Oy G. W. Sohlberg Ab.

Kiskon pitäjän Sorttilan kylässä Sortin talossa syntyneen Sohlbergin vanhemmat olivat Gabriel Eliasson Paavola ja Maria Helena Salonius. Gabriel Wilhelm oli kuusihenkisen perheen neljäs lapsi. Vuonna 1857 isä Gabriel lunasti Suomusjärven Taipalen kylässä sijaineen Paavola-nimisen kotitalonsa sisaruksiltaan ja perhe muutti sinne.

Sohlberg joutui muuttamaan Suomusjärveltä Helsinkiin työnhakuun vuonna 1868 kun perhe menetti Paavolan tilan. Hän oli oppipoikana A. F Bergmanin läkkisepänliikkeessä 1868–1873, sai kisällikirjan 1873 ja pääsi levyseppämestariksi 1876. Samana vuonna Sohlberg perusti oman peltisepänliikkeen Helsinkiin. Liikkeen tehdas sijaitsi Ullanlinnan kaupunginosassa Jääkärikatu 4:ssä ja oma myymälä Aleksanterinkatu 50:ssä. Liike teki aluksi erityisesti rakennusten peltikattoja mutta talvisin liikkeessä alettiin myös valmistaa erilaisia peltisepän tuotteita kuten paloruiskuja, sankoja, maitopystöjä, ammeita ym.

Sohlbergin yritys muutettiin osakeyhtiöksi 1908. Yhtiön toimitusjohtajaksi tuli G. W. Sohlbergin poika Wilhelm Aleksanteri Sohlberg (1876–1938) ja teknilliseksi johtajaksi toinen poika Toivo Sohlberg. Sohlberg itse jatkoi yhtiön hallituksen puheenjohtajana kuolemaansa saakka. Yritys on vielä nykyäänkin G. W. Sohlbergin jälkeläisten omistuksessa.

Sohlberg oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1898–1903. Hän kuului Käsityö- ja tehdasyhdistyksen valtuuskuntaan 1884–1898 ja toimi valtuuskunnan varapuheenjohtajana 1897–1907 ja puheenjohtajana 1907–1908.

Sohlberg oli naimisissa kaksi kertaa:

• 1873–1881 Maria Gustava Åkerlundin kanssa, liitosta oli kolme lasta
• 1882–1913 Emilia Maria Oksasen kanssa, liitosta oli seitsemän lasta