Gabriel Pierné

Henri Constant Gabriel Pierné (16. elokuuta 1863 Metz – 17. heinäkuuta 1937 Ploujean) oli ranskalainen säveltäjä, kapellimestari ja urkuri.[1][2]

Gabriel Pierné

Pierné muutti lapsena vanhempineen Pariisiin, jossa hän aloitti vuonna 1871 opiskelun Pariisin konservatoriossa. Hänen opettajinaan siellä toimivat Jules Massenet ja César Franck. Pierné palkittiin Edith-kantaatistaan[2] Prix de Romella vuonna 1882. Franckin kuoltua vuonna 1890 Pierné seurasi tätä Sainte-Clotilden urkurina, jona toimi vuoteen 1898. Vuonna 1903 hänestä tuli Orchestre Colonnen avustava kapellimestari ja vuonna 1910 Édouard Colonnen kuoltua pääkapellimestari. Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 1934 saakka.[1] Pierné työskenteli myös Pariisin konservatorion hallinnossa. Hänet valittiin Académie des Beaux-Artsiin ja lyötiin Kunnialegioonan ritariksi.[2]

Pierné sävelsi muun muassa näyttämömusiikkia, johon kuuluu monia oopperoita[3], kuten Vendée (1897); Ballets russesissa myös tuotettiin menestyksellä kolme Piernén säveltämää balettia.[2] Piernén muuhun tuotantoon kuuluvat sävelrunot, konsertto pianolle, oratoriot, yksinlaulut ja lukuisat kamarimusiikkiteokset vaihteleville kokoonpanoille.[3][2]