Gabriel Ahlman

Gabriel Ahlman (8. syyskuuta 1737 Perniö − 5. lokakuuta 1799 Messukylä) oli suomalainen kruununvouti, asessori ja kartanonomistaja, jonka testamenttilahjoituksen turvin perustettiin alkeisopetusta antaneita niin sanottuja Ahlmanin kouluja Tampereelle ja sen lähiympäristöön.

Gabriel Ahlmannin hautamuistomerkki kirkkoa kohti osoitava puoli.

Gabriel Ahlmanin isä oli köyhä apupappi ja Gabriel oli perheen neljästä lapsesta toiseksi vanhin. Isä kuoli pojan ollessa vain seitsemänvuotias. Vaatimattomista lähtökohdista huolimatta Gabriel Ahlman pääsi ylioppilaaksi Turun katedraalikoulusta vuonna 1754. Tämän jälkeen hän jatkoi opintoja yliopistossa, pätevöityi virkamieheksi ja tuli aluksi nimismieheksi Kangasalle. Nimismiehen toimensa ohella hän viljeli vuokraajana Liuksialan kartanoa Kangasalla, Nokian kartanoa Pirkkalassa ja Otavalan kartanoa Messukylässä.

Ahlman toimi kruununvoutina vuosina 1771−1777 ja sen jälkeen hän omisti vuosina 1778–1799 Tampereen lähellä sijainneen Hatanpään kartanon. Hänet on haudattu Messukylän vanhan kirkon hautausmaalle.

Testamentissaan Ahlman jätti puolet 40 557 riksin arvoisen omaisuutensa korkotuotoista käytettäväksi Tampereen ympäristöpitäjien varattomille lapsille annettavaan alkeisopetukseen sekä toisen puolen käytettäväksi soiden ojitukseen, koskien perkaukseen ja Hatanpään kartanon alustalaisten avustuksiin. Testamentin laadintaan osallistui Ahlmanin hyvä ystävä, professori Henrik Gabriel Porthan ja sen toimeenpanosta huolehti Ahlmanin määräyksen mukaisesti Suomen Talousseura. Testamentin toimeenpano kuitenkin viivästyi seuran ja Ahlmanin perillisten välille syntyneiden riitojen vuoksi yli kymmeneksi vuodeksi.

Gabriel Ahlmanin muistoraha

Ensimmäiset Ahlmanin pitäjänkoulut aloittivat toimintansa Pirkkalassa ja Messukylässä vuonna 1811. Kouluja perustettiin myös Lempäälään, Vesilahdelle, Kangasalle sekä Pälkäneelle. Koulujen ulkolukuun perustunut opetus ei lopulta vastannut sille asetettuja odotuksia ja ne uudistettiin perusteellisesti 1840-luvulla. Koulut muuttuivat kansakouluiksi vuoteen 1873 mennessä, mutta vielä tämän jälkeen Ahlmanin testamenttivaroista jaettiin niille avustuksia kunnes 1904 varojen avulla perustettiin Messukylään Ahlmanin Maamies- ja emäntäkoulu, joka toimii nykyisin Ahlmanin ammattiopiston nimellä.