GNU Emacs

GNU Emacs on Emacs-perheeseen kuuluva tekstieditori, jonka on aloittanut GNU-projektin aloittaja Richard Stallman.[2]

GNU Emacs
GNU Emacs 22.0.91.1
GNU Emacs 22.0.91.1
Luoja Richard Stallman
Kehittäjä GNU-projekti
Kehityshistoria
Vakaa versio 28.2 ()[1]
Tiedot
Ohjelmistotyyppi tekstieditori
Alusta alustariippumaton
Ohjelmointikielet Lisp
Lisenssi GNU GPL
Aiheesta muualla
gnu.org/software/emacs/

Aivan ydintä lukuun ottamatta Emacs on kirjoitettu Lisp-ohjelmointikielellä, ja sitä voi muokata ja laajentaa henkilökohtaisiin tarpeisiin samaisella Lispillä (sen Emacs Lisp -murteella) pitkälle.

GNU Emacsin kehitystä käytetään esimerkkinä "katedraalimallista" Eric S. Raymondin kirjassa The Cathedral and the Bazaar.[3]

GNU Emacsista periytyy muun muassa XEmacs.[4][5]

Historia

GNU Emacsin tunnetuin kehittäjä on GNU-projektin alullepanija Richard M. Stallman. Stallman lisäsi TECO-editoriin ensin perin mahdollisuuden määritellä uusia kahden näppäimen yhdistelmiä ("makroja") viittaamaan tiettyihin komentoriveihin sekä mahdollisuuden tallentaa nämä makrot tiedostoon myös jatkossa käytettäviksi. Tästä seurasi ongelma, että jokainen käyttäjä teki omat makronsa niin, etteivät muut voineet käyttää samaa ohjelmaa opettelematta ensin hyvän aikaa komentoja. Kaksi vuotta myöhemmin AI Labin työntekijä Guy Steele sai idean alkaa koota yhteenvetoa neljästä eri makropaketista. Stallman innostui tästä ja otti homman tehtäväkseen. Tässä vaiheessa projektin nimeksi tuli Emacs (lyhenne sanoista "editing macros"). Nimenvalintaan vaikutti, ettei ITS:ssä (PDP-tietokoneen käyttöjärjestelmä) ollut muita e-kirjaimella alkavia ohjelmia, joten ohjelmaan voitiin viitata pelkällä alkukirjaimella. Jotta ohjelman idea käyttäjän itsensä ohjelmoitavana sovelluksena ei kärsisi, vakiomakrot päätettiin rajoittaa perustason editointikomentoihin.[6]

Lähdekoodiin lisättiin vaatimus, että muutettava koodi on palautettava ohjelmaa muokkaavaan yhteisöön, jotta eriytymisonglema ei palaisi. Tämä ei estänyt forkkausten (erillisten jatkokehitettyjen ohjelmien) syntymistä. Emacsista tuli varhainen malliesimerkki sentyyppiselle projektille mitä vapaiden ohjelmistojen parissa nähtiin usein myöhemmin: käyttäjät eri puolelta maailmaa kontribuoivat lisäyksiä samaan ohjelmaan jonkinlaisena yhteisönä.[6]

Aloitettuaan GNU-projektin Stallman pyrki ensin tekemään C kääntäjän, mutta lopulta GNU Emacs oli GNU-projektin ensimmäinen valmistunut ohjelma ja se julkaistiin vuonna 1985. Alun perin sen koodin piti pohjautua aiempiin Emacseihin, mutta tekijänoikeusongelmiin törmäämisen jälkeen se kirjoitettiin lopulta kokonaan uusiksi Lisp-tulkkeineen päivineen. GNU Emacs oli myös ensimmäinen ohjelma, jossa Stallman kokeili omaa lisenssiään, joka myöhemmin johti GPL-lisenssin syntyyn. Lisenssi oli aluksi Emacsin mukaan nimetty ja siihen sisältyi vaatimus, että kaikki muutokset lähetetään ohjelman kehittäjälle tarkastettavaksi. Tätä vaatimusta Stallman piti kuitenkin virheenä, joka pakottaa keskitettyyn kehitysmalliin ja liialliseen valvontaan, joten hän poisti sen myöhemmistä versioista.

Triviaa

Myöhemmin Stallman on luonut humoristisen "The Church of Emacs" -meemin. Hän saattaa joskus puheita antaessaan pukeutua "Pyhäksi Ignuciukseksi", joka on Chruch of Emacsin saarnamies. Ignuciuksen opetuksiin kuuluu, että joskus Emacsin kilpailijana nähdyn Vim -editorin käyttö ei ole syntiä (sehän on Stallmanin ajatusten mukaisesti vapaa ohjelma) vaan katumusharjoitus.

Lähteet

  1. (en) Emacs 28.2 released, (viitattu ). Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. Jamie Zawinski: Emacs Timeline. jwz.org. 29.10.2007. Viitattu 9.9.2019. (englanniksi)
  3. Eric Steven Raymond: The Cathedral and the Bazaar catb.org. Viitattu 9.9.2019. (englanniksi)
  4. Jamie Zawinski: The Lemacs/FSFmacs Schism. jwz.org. 2000. Viitattu 9.9.2019. (englanniksi)
  5. XEmacs vs. GNU Emacs xemacs.org. Viitattu 9.9.2019. (englanniksi)
  6. Sam Williams - Free as in Freedom, O'Reilly, 2002, sivut 82-86

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.