GNOME

GNOME (akronyymi sanoista GNU Network Object Model Environment) on työpöytäympäristö, jota käytetään Unixin kaltaisissa käyttöjärjestelmissä, kuten Linuxissa ja BSD-käyttöjärjestelmissä. Gnome-projektin tavoitteena on tarjota helppokäyttöinen tietokoneen graafinen käyttöliittymä ja kattava kehitysalusta sovelluksille. Se on KDE:n ohella yleisin Linuxissa käytettävä työpöytäympäristö.

GNOME

Kuvakaappaus Gnome Shellistä yleiskuvatilassa.
Luoja Federico Mena
Kehittäjä The GNOME Project
Kehityshistoria
Ensijulkaisu 1.0 (3. maaliskuuta 1999)[1]
Vakaa versio 43.4 ()[2]
Tiedot
Ohjelmistotyyppi työpöytäympäristö
Alusta alustariippumaton
Lisenssi GPL, LGPL
Aiheesta muualla
Verkkosivusto
Versiohallinta

Fedora käyttää Gnomea oletuskäyttöliittymänä.[3] Canonical on ilmoittanut että Ubuntussa oletuksena käytetystä Unitystä siirrytään takaisin GNOME-ympäristöön.[4]

Nykyisin GNOME ei ole GNU-projekti.[5] Aiemmin se on ollut GNU-projekti.[6][7] Syyskuussa 2019 ilmeni tarve katkaista historiallinen yhteys julkisuudessa olleiden lausuntojen johdosta.[8]

Historia

Gnome-projektin käynnistämisestä ilmoitettiin elokuussa 1997.[9] Projektin aloittivat Miguel de Icaza ja Federico Mena. Projekti aloitettiin vaihtoehtona KDE-ympäristölle, jonka käyttämä norjalaisen Trolltechin Qt-käyttöliittymäkirjasto ei ollut saatavilla vapaan ohjelmiston lisenssillä.[9] Qt-kirjastoa ei saanut linkittää GPL-lisensoituun ohjelmaan ilman lupaa. Tämä ei ollut ongelma KDE-projektin osana laadituille ohjelmille, mutta esti vanhempien, GPL-lisenssiä käyttävien ohjelmien hyödyntämisen ilman kaikkien tekijöiden lupaa. Jotkut tekijöistä eivät edes olleet valmiita myöntämään lupaa epävapaan Qt:n käytön yhteydessä. Ongelma selvisi myöhemmin Trolltechin julkaistessa Qt:n kaksoislisensoinnilla, jossa sitä sai levittää myös GNU GPL -lisenssillä.[10]

Free Software Foundation ilmoitti GNOME 1.0 -version julkaisusta 3. maaliskuuta 1999.[7]

Kesäkuussa 2002 julkaistu versio 2.0 teki ympäristöön suuria muutoksia. Gnome-projekti on omaksunut käytännön julkistaa merkittävä päivitysversio puolen vuoden välein. Esimerkiksi maaliskuussa 2006 julistettiin Gnome 2.14. Se sisälsi lukuisia parannuksia suorituskykyyn, helpotti tiedoston hakua, tuki VoIP-puheluita entistä paremmin, otti jaetut kalenterit käyttöön ja helpotti monin tavoin järjestelmän käyttöä.

Versiossa 2.6 Nautilus tiedostonhallintaohjelma siirtyi navigaatiomallista avaruudelliseen malliin, jota muun muassa Computerworldin Nicholas Petreley kritisoi.[11] Versiossa 2.30 avaruudellinen malli vaihtui navigaatiomalliin.[12]

Versio 3.0 julkaistiin huhtikuussa 2011[13] ja se oli täysin erilainen edeltäviin versioihin verrattuna. Gnome hylkäsi perinteisen työpöytämetaforan ja rakensi uuden version aktiviteettien varaan, jossa työpöydän laajuinen haku sekä virtuaalityöpöydät ovat keskeisessä roolissa.[14] Gnome Shell korvasi Gnome Panel -ohjelman sovelluksien käynnistämiseen.[15] Versiota 3 kritisoitiin julkaisun jälkeen ominaisuuksien poistamisesta joita oli versiossa 2, mutta tilanne on muuttunut paremmaksi sen jälkeen.[16][17]

Versiossa 3.20 Wayland-tuen katsottiin olevan riittävän hyvä yleiseen käyttöön.[18]

Versiossa 3.34 on korjattu useita suorituskykyyn vaikuttavia asioita ja tavoitteena on korjata auki olevia asioita 3.36:ssa.[19] Suurimpia suorituskykyyn vaikuttavia seikkoja ovat olleet kylmät pisteet (engl. cold spot) joissa se on ollut odottavana tekemättä mitään näytön päivittämisen sijaan.[19] Profiloinnilla on mitattu kokonaiskestoa käytetyn suoritusajan sijaan ongelmakohtien löytämiseksi.[19]

Versioon 40 suunniteltiin käyttöliittymämuutoksia, jotka tehtiin käyttäjätutkimuksien perusteella.[20] Uudessa suunnitelmassa aktiviteettien yleisnäkymä järjestää työtilat vaakatasoon ja niihin liittyy "fyysinen ominaisuus", jonka käyttäjät kokivat testeissä helpommaksi ymmärtää.[20] Järjestämällä työtilat vaakatasoon vapautuu pystysuunnassa liikkuminen yleiskuvassa ja sovellusvalikossa liikkumiseen.[20]

Arkkitehtuuri

Gnome on kirjoitettu pääasiassa C:llä GTK+-käyttöliittymäkirjaston avulla. GTK+:aa oli jo käytetty GIMP-kuvankäsittelyohjelmassa, mistä tulee myös sen nimi, GIMP ToolKit.

Gnome perustuu komponentteihin, jotka tuotetaan erillisissä ohjelmistoprojekteissa. Alla on luetteloitu osa näistä projekteista:

  • Bonobo – dokumenttien komponenttimalli.
  • GConf – tallettaa sovellusten asetukset.
  • gvfs – virtuaalinen tiedostojärjestelmä, joka helpottaa sovellusohjelmien tiedostonkäsittelyä.
  • Gnome Keyring – salausavainten ja tietoturvainformaation hallintakomponentti.
  • Gnome Translation Project – kääntää dokumentaation ja sovellukset eri kielille.
  • GTK+ – käyttöliittymäkomponenttikirjasto. Sisältää myös glib-, atk- ja Pango-alikomponentit.
  • Human Interface Guidelines (HIG) – käyttöliittymän yhtenäistämiseen tähtäävä ohjeistus.
  • LibXML – XML-tiedostojen käsittelykirjasto.
  • Mutter – Wayland- ja X Window System -ikkunointihallinta[21]

Myös seuraavat freedesktop.org:n teknologiat ovat tärkeä osa Gnomea:

GNOME Shell
1
2
3
4
5
6
GNOME Shell yleiskuvatila
1
Aktiviteettinappi
2
Dash
3
Huomautusalue
4
Hakupalkki
5
Tilavalikko
6
Työtilaluettelo

GNOME Shellin termistöä:[22]

  • yläpalkki, vaakatasossa oleva palkki joka on pääasiallinen kohta toimintoihin pääsyyn
  • Dash, vasemmassa reunassa pystysuorassa oleva palkki, joka sisältää käynnissä olevat ja lempiohjelmat
  • aktiviteettinappi, nappi ja hot corner-ominaisuus, joka tuo yleiskuvatilan näytölle
  • sovellusvalikko, joka näyttää aktiivisena olevan ohjelman ja sisältää valikon liittyvistä toiminnoista
  • tilavalikko, jossa henkilökohtaiset asetukset ja istunnosta uloskirjautuminen
  • työtilaluettelo, oikeassa reunassa pystysuorassa oleva valikko, joka näyttää pienoiskuvat aktiivisista työtiloista (virtuaalityöpöytä)

Sovellukset

Seuraavassa listassa on luetteloitu tärkeimpiä Gnomen mukana toimitettavia sovellusohjelmia:[23]

  • Empathy – pikaviestiohjelma, joka tukee tekstiä, videota ja ääntä[24] (korvasi Ekigan[25])
  • Evince – PDF- ja PostScript-dokumenttien katseluohjelma
  • gedit – tekstieditori
  • Gnome Archive Manager (File Roller) – pakkaus- ja purkuohjelma
  • GNOME Boxes – virtuaalikoneiden ja etäkoneiden hallintaan tarkoitettu ohjelma[26]
  • Gnome-dictionary – DICT -asiakasohjelma
  • GNOME Files (Nautilus) – tiedostonhallintaohjelma
  • Gnome Image Viewer – yksinkertainen kuvankatselin
  • Gnome music
  • Gnome photos
  • Gnome Terminal – pääte-emulaattori
  • Gnome screenshot – työkalu kuvakaappauksien ottamiseen
  • Gnome Shell: ikkunoiden vaihdot, sovellusten käynnistäminen ja huomioiden esittäminen[27]
  • Gnome Simple Scan - kuvanlukijaohjelma
  • GNOME Videos (Totem) – mediasoitin
  • Gnome To Do
  • Web (Epiphany) – verkkoselain

GNOME Office

GNOME:lle ei ole virallista toimisto-ohjelmapakettia, mutta eräiden toimisto-ohjelmien kokoelmasta käytetään sitä nimeä:[28][29]

Useissa Gnomea käyttävissä Linux-jakeluissa on mukana myös Calligra Suite ja LibreOffice.

Tuki

Sovelluksien tekoa varten projekti on julkaissut myös Vala-ohjelmointikielen.[30][31]

Julkaistut versiot

GNOMEn julkaisuista parillisella numerolla olevat ovat loppukäyttäjille tarkoitettuja vakaita versioita kun taas parittomat julkaisut ovat kehitysversioita.[32] Versionumeroinnissa käytetään kolmea numeroa major.minor.micro: vakaissa julkaisuissa minor-versiota muutetaan suurien muutoksien yhteydessä ja micro-versiota muutetaan pienempien yhteensopivien versioiden julkaisussa.[32] Kehitysversioissa micro-version muutos voi sisältää ohjelmointirajapinnan muutoksia.[32] Esimerkiksi 2.3 tai 3.11 ovat kehitysversioita ja 3.34.1 pienempi päivitysversio.

Syyskuussa 2020 ilmoitettiin versionumeron hyppäyksestä ja muutoksesta numerointiin: 3.38:n jälkeen julkaistaan GNOME 40, jota seuraavat pistejulkaisut 40.1, 40.2, 40.3..[33] Vuonna 2021 julkaistaan versio 41.[33]

Versio Julkaistu Huomioitavaa
43 syyskuu 2022 Sovellusten siirtyminen GTK 3 -versiosta GTK 4 -versioon. Uudelleensuunnittelu valikko järjestelmätilalle. Laitteen turva-asetukset yksityisyysasetuksien lisäksi.[34]
42 [35]
41 syyskuu 2021 Connections-sovellus etäkäyttöön[36]
40.0 maaliskuu 2021[37] Yleiskuvatilan muutokset, hiirieleet kosketuslevyllä[38][37]
3.38 syyskuu 2020[39] Näytön tallettamista on parannettu ottamaan hyötyä PipeWiresta ja ytimen rajapinnoista.[40] Usean näytön tukea on parannettu tukemaan eri vaihtuvia näyttötaajuuksia.[40]
3.36 maaliskuu 2020[41] Sisäänkirjautumisruudun muutoksia, "älä häiritse" -nappi joka estää huomioilmoitukset, asetukset vanhemmille sekä käytön mukaan laskutettavien verkkoyhteyksien havaitseminen.[42]
3.34 syyskuu 2019[43] [44]
3.32 maaliskuu 2019[45] [46]
3.30 syyskuu 2018 [47]
3.28
3.26
3.24
3.22
3.20 Maaliskuu 2016 Wayland-tuen katsottu olevan riittävän kypsä yleiseen käyttöön.[18]
3.18 Syyskuu 2015 Mahdollisuus integroida Google Drive tiedostohallintaan, tietokoneen firmwaren päivitysmahdollisuus, automaattinen näytön kirkkauden säätö kannettavissa, kosketuslevyeleet. Kaksi uutta työpöytäsovellusta: Merkit ja Kalenteri.
3.16
3.14
3.12
3.10 Wayland-tuki lisätty.[48]
3.8
3.6
3.4
3.2 Syyskuu 2011 Tuki verkkotunnuksille ja web-sovelluksille, yhteystietomanageri, nopea esikatselu tiedostonhallintasovelluksessa. Parempi ja kattavampi dokumentaatio. Näyttävämpi ulkonäkö ja parempi suorituskyky.
3.0 Huhtikuu 2011 Gnome Shell käyttöönotto. Uudelleensuunniteltu asetusrajapinta vähemmillä ja tarkennetuilla vaihtoehdoilla. Ikkunat voi asettaa vieri-viereen ja uusi visuaalinen ilme ja fontti. GTK+ 3.0 käyttöönotto, jossa monia uusia ominaisuuksia kuten kosketusnäytön tuki.
2.32 Syyskuu 2010 Parannus Rygel ja Gnome Color Manageriin. Parannuksia Empathy-pikaviestimeen, Evinceen, Nautilus-tiedostohallintaan ja moniin muihin. 3.0 oli tarkoitettu julkaistavan syyskuussa 2010 joten suurin osa 2.30 jälkeisiin suunnitelluista meni suoraan 3.0:aan.
2.30 Maaliskuu 2010 Parannuksia Nautilus-tiedostonhallintaan, Empathy-pikaviestimeen, Tomboy--muistilappuohjelmaan, Evinceen, Epiphanyyn ja Vinagreen. Myös iPod -laitteet ovat osittain tuettuja gvfs:n ja libimobiledevicen kautta. Nyt käytössä GTK+ versio 2.20.
2.28 Syyskuu 2009 Lisätty Bluetooth-laitteiden hallinta. Parannuksia ajankäytön seurantasovellukseen. Empathyssä käytettävyysparannuksia ja tuki tuttavien sijainnin näyttämiseen XMPP-tileille. Parannettu DVD-tukea elokuvasoittimessa. Epiphany-selaimessa renderöintimoottorin vaihto Geckosta WebKitin. Lisäys Gnome:n Bluetooth moduuliin. Parannuksia Epiphany verkkoselaimeen, Empathy pikaviestimeen ja helppokäytötoimintoihin. GTK+ päivittyi versioon 2.18.
2.26 Maaliskuu 2009 Lisätty uusi levynpoltto-ohjelmisto Brasero. Helpompi tiedostojen jakaminen. Parempi tuki usealle näytölle. Sormenjälkitunnistautuminen. Parannuksia Totem-elokuvasoittimessa, Evolution-sähköpostiohjelmassa ja Epiphany-selaimessa.
2.24 Syyskuu 2008 Lisätty Empathy-pikaviestinohjelma, paneelisovellus ajankäytön seurantaa. Uudistettu näytön tarkkuuden hallinta. Parannettu tuki ääniteemoille. Gnome Mobile -kehitysalusta. Parannuksia Ekiga-videokonferenssiohjelmassa, Nautilus-tiedostoselaimessa, Deskbar-hakutyökalussa ja Totem-videosoittimessa.
2.22 Maaliskuu 2008 Lisätty Web-kamera-ohjelma Cheese ja etäkäyttöohjelma Vinagre. Yksinkertainen kompositointi (compositing) Metacityssä. Uusi virtuaalitiedostojärjestelmä gvfs. Parannetty DVD-tuki ja tuki digitaalitelevisiolle Totemissa. Kansainvälistetty kello-appletti. Tuki Google Calendarille ja viestien merkitsemiseen avainsanoilla Evolutionissa. Parannuksia muun muassa Evincessä, Tomboyssä, Musiikkimaijassa ja Laskimessa.
2.20 Syyskuu 2007 Kymmenvuotisjulkaisu. Evolutionin varmuuskopiointi. Parannuksia virranhallintaan sekä Epiphany- ja EOG-ohjelmiin. Salasanojen hallinta Seahorsessa. Lisäykset: PDF-lomakkeiden muokkaus Evinceen, integroitu haku tiedostodialogissa, automaattinen multimediakoodekkien asennus.
2.18 Maaliskuu 2007 Parannuksia suorituskykyyn, virranhallintaan, äänenhallintaan, levynkäytön analysointiin, Evince- ja Epiphany-ohjelmiin. Lisäykset: Seahorse GPG-avainnippujen hallinta, MP3 ja AAC äänenpakkaus, Gnome Sudoku, glchess-shakki.
2.16 Syyskuu 2006 Parannuksia suorituskykyyn, virranhallintaan, Totem- ja Nautilus-ohjelmiin. 3D-efektejä Metacity-ikkunointiohjelmaan ja uusi kuvaketeema. Lisäykset: Tomboy-muistiinpano-ohjelma, Baobab- levynkäytön analysointiohjelma, Orca-näytönlukijaohjelma. Perustui GTK+ 2.10 -version, jossa uusi käyttöliittymä tulostamista varten.
2.14 Maaliskuu 2006 Parannuksia suorituskykyyn. Lisäykset: Ekiga-videokonferenssisovellus, Deskbar-hakutyökalu ja Sabayon-järjestelmäylläpitotyökalu.
2.12 Syyskuu 2005 Nautilus-parannuksia, leikkaa ja liimaa -ominaisuutta eri ohjelmien välillä parannettiin, PDF-katseluohjelma lisättiin ensimmäistä kertaa. Perustui GTK+ 2.8 -versioon Cairo-tuella.
2.10 Maaliskuu 2005 2.10 paransi suorituskykyä ja vähensi muistinkulutusta. Totem-mediasoitin ja Sound Juicer -sovellus lisättiin ensimmäistä kertaa.
2.8 Syyskuu 2004 2.8 toi tuen laitteille, jotka voidaan kytkeä ja poistaa käynnissä olevasta järjestelmästä (kuten USB-laitteet) ja Evolution 2.0 -sähköpostiohjelman.
2.6 Maaliskuu 2004 Tämä versio perustui GTK+ 2.4.0:aan.
2.4 Syyskuu 2003 2.4 sisälsi ensimmäistä kertaa Gnome:n virallisen selaimen Epiphanyn ja käytettävyystuen. GTK+ versio oli 2.2.4.
2.2 Helmikuu 2003 2.2 sisälsi ensimmäistä kertaa Gstreamer-multimedia-arkkitehtuurin (versio 0.6). Myös GTK+ päivitettiin versioon 2.2.1.
2.0 Kesäkuu 2002 2.0 oli Gnomen merkittävin kehitysharppaus yhdellä kertaa tähän mennessä. Se sisälsi GTK+ 2.0.5:n, joka mahdollisti muun muassa kirjasinten reunanpehmennyksen ja oikealta vasemmalle kirjoitettavien kielten tukemisen. Gnome otti myös ensimmäistä kertaa käyttöönsä käyttöliittymien suunnittelun yhtenäistävät ohjeet (Gnome Human Interface Guidelines).
1.4 Huhtikuu 2001 Koodinimellä ”Tranquility” julkistettu versio, joka sisälsi ensimmäistä kertaa Gnomen Nautilus (versio 1.0) -tiedostomanagerin. GTK+ oli versioltaan 1.2.9, myös GConf 1.0 ja GNOME VFS 1.0 olivat ensimmäistä kertaa mukana.
1.2 Toukokuu 2000 Koodinimellä ”Bongo” julkistettu versio, joka pohjautui GTK+ 1.2.8:aan.
1.0.53 Lokakuu 1999 Koodinimellä ”October” julkistettu päivitysversio, joka sisälsi paljon korjauksia. Sisälsi uutena piirteenä muun muassa Glade-työkalun käyttöliittymien tekemiseen.
1.0 Maaliskuu 1999 Ensimmäinen Gnome-julkaisu. Se perustui GTK+ 1.2.2 -versioon ja CORBA-pohjaiseen kommunikaatioväylään (ORBit 0.4.93). Myös libxml 1.0 oli mukana.
  Elokuu 1997 Gnomen kehittäminen aloitetaan

Katso myös

Lähteet
  1. GNOME 1.0 Released gnome.org. Viitattu 27.2.2020. (englanniksi)
  2. GNOME 43.4 Released, (viitattu ). Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. Paul W. Frields: What’s new in Fedora 25 Workstation fedoramagazine.org. 21.11.2016. Viitattu 8.7.2019. (englanniksi)
  4. Ubuntu Unity is dead: Desktop will switch back to GNOME next year Ars Technica. Viitattu 16.8.2017.
  5. Gnome twitter.com. 14.4.2021. ”Let's also clarify that here. GNOME is NOT a GNU project.” Viitattu 7.2.2023. (englanniksi)
  6. Britta Wuelfing: GNOME: Split from GNU Project? linux-magazine.com. 14.12.2009. Viitattu 7.2.2023. (englanniksi)
  7. GNOME 1.0 gnu.org. 3.3.1999. Viitattu 7.2.2023. (englanniksi)
  8. Neil Mcgovern: GNOME relationship with GNU and the FSF blog.halon.org.uk. 16.9.2019. Viitattu 7.2.2023. (englanniksi)
  9. The GNOME Desktop project (fwd) lists.debian.org. 28.8.1997. Viitattu 29.11.2020. (englanniksi)
  10. Legal | Licensing – Qt Qt. Viitattu 5.7.2018. (englanniksi)
  11. Living Down to a Low Standard computerworld.com. 10.5.2004. Arkistoitu . Viitattu 17.3.2022. (englanniksi)
  12. GNOME 2.30 Release Notes help.gnome.org. Viitattu 17.3.2022. (englanniksi)
  13. Gnome mailing list mail.gnome.org.
  14. Gnome 3.0 Release Notes help.gnome.org. Viitattu 6.11.2015.
  15. https://wiki.gnome.org/ThreePointZero/Plan
  16. Linus Torvalds Ditches GNOME For Xfce digitizor.com. 4.4.2011. Viitattu 13.3.2020. (englanniksi)
  17. Linus Torvalds switches back to Gnome 3.x desktop zdnet.com. 4.3.2013. Viitattu 13.3.2020. (englanniksi)
  18. Introducing GNOME 3.20: Delhi help.gnome.org. Viitattu 30.10.2019. (englanniksi)
  19. Boosting the Real Time Performance of Gnome Shell 3.34 in Ubuntu 19.10 discourse.ubuntu.com. Viitattu 28.10.2019. (englanniksi) 
  20. GNOME Shell UX plans for GNOME 40 blogs.gnome.org. 18.12.2020. Viitattu 19.12.2020. (englanniksi)
  21. Koen Vervloesem: Mutter: a window manager for GNOME 3 4.8.2009. Lwn.net. Viitattu 8.7.2019. (englanniksi)
  22. Terminology for Gnome Shell wiki.gnome.org. Arkistoitu . Viitattu 19.12.2020. (englanniksi) 
  23. GNOME 3.26 Core Applications blogs.gnome.org. Viitattu 27.2.2020. (englanniksi) 
  24. https://help.ubuntu.com/community/Empathy
  25. https://help.ubuntu.com/community/Ekiga
  26. Getting started with GNOME Boxes virtualization opensource.com. Viitattu 3.5.2020. (englanniksi)
  27. https://wiki.gnome.org/Projects/GnomeShell
  28. 10.3. GNOME office applications docs.fedoraproject.org. Viitattu 27.2.2020. (englanniksi) 
  29. 10 Productive GNOME Office Apps You Need in Your Home Office makeuseof.com. Viitattu 27.2.2020. (englanniksi)
  30. Vala Reference Manual vala-project.org. Viitattu 1.2.2020. (englanniksi)
  31. https://wiki.gnome.org/Projects/Vala/Documentation
  32. Versioning developer.gnome.org. Viitattu 11.3.2020. (englanniksi)
  33. Emmanuele Bassi: New GNOME versioning scheme discourse.gnome.org. 16.9.2020. Viitattu 16.9.2020. (englanniksi)
  34. Introducing GNOME 43, “Guadalajara” release.gnome.org. Viitattu 21.9.2022. (englanniksi)
  35. Introducing GNOME 42 release.gnome.org. Viitattu 21.9.2022. (englanniksi)
  36. GNOME 41: Slick with heaps of new features for users and devs – but annoyances remain theregister.com. 23.9.2021. Viitattu 30.9.2021. (englanniksi)
  37. GNOME 40 Released with Redesigned Overview, New Gestures + More omgubuntu.co.uk. Viitattu 22.4.2021. (englanniksi)
  38. Introducing GNOME 40 help.gnome.org. Viitattu 22.4.2021. (englanniksi)
  39. GNOME 3.38 released mail.gnome.org. 16.9.2020. Viitattu 16.9.2020. (englanniksi)
  40. Introducing GNOME 3.38: “Orbis” help.gnome.org. Viitattu 16.9.2020. (englanniksi) 
  41. Matthias Clasen: GNOME 3.36 released mail.gnome.org. 11.3.2020. (englanniksi)
  42. Introducing GNOME 3.36: “Gresik” help.gnome.org. Viitattu 11.3.2020. (englanniksi)
  43. GNOME 3.34 Released With Its Many Performance Improvements & Better Wayland Support phoronix.com. Viitattu 3.10.2019. (englanniksi) 
  44. https://help.gnome.org/misc/release-notes/3.34/
  45. https://www.gnome.org/news/2019/03/gnome-3-32-released/
  46. https://help.gnome.org/misc/release-notes/3.32/
  47. https://help.gnome.org/misc/release-notes/3.30/
  48. Introducing GNOME 3.10 help.gnome.org. Viitattu 30.10.2019. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.