G. E. Asp

Gustaf Edvard (Kustaa) Asp (21. lokakuuta 1866 Tampere – 10. huhtikuuta 1952) oli suomalainen arkkitehti ja teollisuuskoulun rehtori joka tuli tunnetuksi ensimmäisten suomenkielisten rakennusalan oppikirjojen tekijänä.

Asp vuonna 1926

Aspin isä Gustaf Asp (1822–1895) toimi vuodesta 1866 Tampereen Pellavatehtaan rakennusmestarina Tampereella ja Aspin perhe asui Näsijärven rannalla Tammerkosken itäpuolella sijainneessa Aspinniemessä.

Asp kävi reaalikoulun ja valmistui arkkitehdiksi 20-vuotiaana Helsingin polyteknillisestä opistosta. Hän opiskeli sitten Saksassa ja piti jonkin aikaa omaa suunnittelutoimistoa Tampereella. Vuonna 1888 Asp siirtyi opettajaksi vastaperustettuun Turun teollisuuskouluun. Asp toimi Turun teollisuuskóulun lehtorina 1891–1925 sekä koulun rehtorina 1903–1910 ja uudelleen 1913–1919. Opettajantyössään hän havaitsi pian että rakennusalalla tarvittiin suomenkielistä oppimateriaalia ja niinpä hän julkaisi 1900-luvun alussa alan perusoppikirjaksi muodostuneen kuusiosaisen Huonerakenteiden opin. Kirjassa Asp käytti rakennustyömailla käytettyä arkisanastoa.

Asp suunnitteli 1900-luvun alussa taidemaalari ja kirjailija Kaarlo Enqvist-Atran jugendtyylisen taiteilijahuvilan Lempäälän Hauralaan.

Asp toimi myös Akseli Skutnabbin perustamassa Evankeliset ystävät-liikkeessä kustantaen ja toimittaen hengellisiä kirjoja (Evankelinen kustannusliike G. E. Asp). Hän oli Armon Sanomat -lehden aputoimittajana 1916–1952.

Gustaf Edvard Aspin puoliso vuodesta 1892, ammattientarkastaja Adele Nikander oli yksi Suomen ensimmäisistä naispuolisista rakennusmestareista. Hän avusti miestään oppikirjojen teossa piirtämällä muun muassa kirjoissa käytetyt havaintokuvat.