Götaverken

Telakan perusti skotlantilainen Alexander Keiller nimellä Keillers Werkstad i Göteborg. Vuoden 1867 konkurssin jälkeen telakasta tehtiin Göteborgs Mekaniska Verkstads AB, jonka johtoon asettui Kellerin poika James. Samalla telakka muutti toiselle puolen Götajokea. Vuonna 1906 se muutti nimensä muotoon Göteborgs Nya Verkstads AB ja vuonna 1917 muotoon AB Götaverken.[1]

Ensimmäinen alus laskettiin telakalta vesille 1868. Vuonna 1906 telakan ostivat Hugo Hammar ja Sven Almqvist ja alkoivat kehittää sitä, kunnes vuonna 1917 myivät sen Dan Broströmille osaksi Broström-yhtymää. Hugo Hammar jatkoi telakan johtajana, ja vuonna 1933 Götavarvenista oli tullut maailman suurin telakka mitattuna vesillelasketuilla bruttotonneilla.[1]

1960-luvun vaihteessa Götaverken perusti toisen telakan Arendaliin, jossa ensimmäisenä maailmassa työskenneltiin valtaosin sisätiloissa. Samalla vanhan telakan käyttö väheni, ja sieltä viimeinen vesillelasku tapahtui 1968.[1]

Vuonna 1971 Broström-yhtymä myi Götaverkenin Salén-yhtymälle, joka puolestaan myi sen telakkakriisin jälkeen vuonna 1977 valtion perustaman Svenska Varvin tytäryhtiöksi. Telakka yritti erikoistua perinteisten tankkereiden ja malminkuljetusalusten sijasta jäänmurtajiin, lauttoihin ja kylmäkuljetusaluksiin sekä erityisesti Pohjanmeren öljyteollisuuden tarvitsemiin offshore-asuntolauttoihin yhdessä göteborgilaisen Consafe-yhtiön kanssa. Consafen konkurssi 1985 kuitenkin tuhosi myös Götaverkenin tulevaisuuden, ja viimeinen laiva, jäänsärkijä Oden, laskettiin vesille 1989. Cityvarvet-nimen saanut vanha telakka kuitenkin jatkoi toimintaansa korjaustelakkana vuoteen 2015 asti.[1]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Götaverken Wikimedia Commonsissa