Fyrisån

Joella toimii merkitty ja hoidettu melontareitti. Joessa on useita uimapaikkoja erityisesti patojen lähettyvillä. Myös yliopiston opiskelijat järjestävät keväisin kumilauttatapahtuman, jossa osanottajamäärät ovat suuria. Joen rannoille on järjestetty laitureihin venepaikkoja.[lower-alpha 1]

Joen alajuoksu keskustasta Mälareniin on yhtenäistä luonnonsuojelualuetta (Naturreservat Årike Fyris, 482 hehtaaria [8]), jossa on yleisölle rakennettuja lintutorneja. Yläjuoksulla Dannemorasjönin itärannat ovat myös suojeltuja (Naturreservatet Andersby ängsbackar, 204 hehtaaria [9]). Siellä on säilytetty kosteikon äärellä haka- ja niittymaita.

Valuma-alue sijaitsee pääosin Uppsalan kaupungin alueella. Se ulottuu pohjoisessa yläjuoksulla Tierpin ja Östhammarin kuntien alueille. Kaakossa sivujoen Sävjaånin valuma-alue ulottuu Knivstan alueelle, mutta pieniä alueita kuuluu myös Norrtäljeen ja Sigtunaan. Länsireunassa luetaan kapea alue kuuluvaksi Hebyn kunnalle.[10]

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (43,6 %), savimaa (23,7 %), turve (9,4 %), kalliomaa (9,1 %), multamaa (8,6 %), hiekka ja sora (1,8 %) ja jäätikköjokijäänteet (0,7 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (61,1 %), viljelymaita (24,9 %), soita ja kosteikkoja (1,5 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (3,7 %) sekä joutomaita (6,9 %). Näiden lisäksi on 1,9 % vesistöjä.[2]

Fyrisånin valuma-alueella on patorekisterin mukaan 39 patoa, joilla säännöstellään vesistön jokien virtaamia. Patojen säännöstelykapasiteetti on 5,5 miljoonaa kuutiometriä.[2]

Fyrisån kuuluu Norrströmin vesistöön (vesistöaluetunnus 61), jonka valuma-alueen pinta-ala on 22 650 neliökilometriä (km²) ja jonka pääuomaan kuuluu alajuoksulla Norrström ja sen kahdesta pääjärvestä alimmaisena oleva Mälaren. Norrström laskee Itämeren pääaltaaseen Tukholmassa. Vesistön pääuoman sivujoen Fyrisånin valuma-alueen pinta-ala on 2 003 km² eli 4,4 % koko vesistön pinta-alasta. Joki laskee Mälareniin kuuluvaan pitkään lahteen, jolla on eri osissaan eri nimiä ja jota kutsutaan Uppsalan edustalla Ekolnin lahdeksi. Uppsalasta on 45 kilometriä mutkikasta lahtea Stäksönille ja Görvälnille, josta alkaen Mälaren aukeaa väljempää näkyviin. Ekolniin laskevat Fyrisånin lisäksi Hagaån ja Näsbäcken.[11][12][lower-alpha 1]

Fyrisånin valuma-alueen nimi johtuu siitä, että joki laskee viimeisenä Mälareniin. Joki muodostaa valuma-alueen pääuoman vain sen alajuoksulla. Muualla on pääuomassa muita jokia. Pääuoma alkaa pelto-ojana lähes neljä kilometriä pienen Mankarbon asuinalueen itäpuolelta Tierpsin kunnassa. Se muuttuu pian Smedbybäckenin johto-ojaksi ja sitten se laajenee Toboån joeksi. Sen virtaussuunta on koilliseen, kunnes se kääntyy Tobon kylän jälkeen itään päin ja laskee Tegelmoran kulmakunnalla Kyrksjöniin. Joki virtaa tämän jälkeen kohti etelää ja se kulkee pääasiassa kapeassa viljellyssä laaksossa. Seuraava neljä kilometriä pitkä osuus Kyrksjönistä Vendelsjöniin on nimeltään Tegelmoraån. Sen varrella sijaitsee Örbyhusin kylä. Vendelsjö on kaarevan muotoinen järvi, joka on 9 kilometriä pitkä ja 100–770 metriä leveä. Joki jatkaa edelleen virtaamistaan haja-asutusalueella noin 20 kilometriä etelään Vendelånin nimisenä. Puolimatkassa se ylittää Uppsalan kuntarajan, joka seuraa hetken myös joenuomaa. Vattholman kohdalla joki tekee kolmen kilometrin käännöksen kohti itää. Siellä se Fyrisånin kanssa ja joki kasvaa virtaamaltaan lähes kaksinkertaiseksi. Vaikka Venedån on suurempi joki kuin Fyrisån, käytetään siitä huolimatta joen alajuoksusta nimeä Fyrisån Mälareniin asti. Fyrisånilla on Storvretanin kohdalla pato ja Gamla Uppsalan kohdalla joki tekee S-mutkan. Mutkan jälkeen joki kulkee 6,5 kilometriä Uppsalan keskustaajaman läpi ja se laskee sen jälkeen kuusi kilometrin päässä Mälareniin.[1][3][5]

Valuma-alueella viihtyvät tavalliset pohjoismaiset kalakannat joko tyydyttävästi tai hyvin. Sävjaån on vapaasti virtaava joki, jossa vaelluskaloilla ei ole etenemisesteitä. Sen sijaan Fyrisånilla on useitakin patoja, joista kaksi sijaitsee kaupunkialueella. Vaelluskaloja varten on rakennettu patoihin joitakin kalateitä, jotta kuteminen onnistuisi myös valuma-alueen yläjuoksulla. Pääuomassa ja joissakin sivu-uomissa elää muutamia Punainen kirjan eläinlajia: litteäjärvisimpukka, vuollejokisimpukka (löydetty vain kuoria), toutain [13], ankerias ja saukko.[lower-alpha 1]

Fyrisånin haaran vesi kärsii talvella happikadosta ja vesi saattaa hapenpuutteessa alkaa haisemaan lopputalvesta pahalle.[10]

• 
  Kalatien kalaportaat Uppsalan keskustassa
• 
  Kevättulva Upplannin museolla (huhtikuu 2013)
• 
  Vendesjön

Valuma-alueen pääuomalla on joitakin sivujokia, mutta sivu-uomat ovat yleensä puroja tai peltoalueiden johto-ojia. Kaikki joet ja ojat on käsitelty voimakkaasti. Alla olevaan taulukkoon on kerätty niistä suurimmat. Taulukon tietojen lähteet on ilmoitettu oikeassa sarakkeessa ja selvennetty tarvittaessa taulukon alapuolella.

Lähteet: 1 = [1]

Fyrisånin yläjuoksun sivu-uomat ovat varsin lyhyitä. Fyrisånin lähdejärveen Dannemorasjöniin laskee kolme jokea: Sundbroån, Konstån ja Dalån. Näistä Dalån on erikoinen, sillä se virtaa Slagsmyrenin kautta. Tämä Slagsmyren on bifurkaatiojärvi, jonka itärannasta alkaa Kilbyån. Se on Olandsån vesistön sivujoki.[4]