Fuzhou

Fuzhou (福州, pinyin Fúzhōu) on Fujianin maakunnan pääkaupunki Kiinassa. Kaupunki on ollut merkittävä satamakaupunki Tang-dynastia ajalta 600-luvulta saakka. Fuzhou oli yksi viidestä niin sanotusta sopimussatamasta, jotka avattiin ulkomaisille kauppiaille Nanjingin sopimuksella vuonna 1842.[1] Fuzhou Changlen kansainvälinen lentoasema palvelee aluetta.

Fuzhou
(福州)

Fuzhou

Koordinaatit: 26°04′34″N, 119°18′23″E
Valtio Kiina
Maakunta Fujian
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Prefektuuritason kaupunki
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 12 177 km²
Väkiluku (2010) 7 115 370
 – Väestötiheys 584 as./km²












Ilmasto

Fuzhoussa on Köppenin ilmastoluokituksen mukaan subtrooppinen kostea ilmasto. Vuoden keskilämpötila on noin 20 °C ja keskimääräinen sademäärä 1 360 millimetriä. Heinäkuu on lämpimin kuukausi. Silloin vuorokauden keskilämpötila on noin 29 °C. Viilein kuukausi on helmikuu, jolloin keskilämpötila on noin 11 °C. Sateisin kuukausi on kesäkuu, jolloin sataa keskimäärin noin 210 millimetriä. Joulukuu puolestaan on kuivin kuukausi. Silloin keskimääräinen sadanta on 38 millimetriä.[2]

Historia
Fuzhouta piirroksessa 1850-luvun paikkeilta.

Arkeologien ja historioitsijoiden mukaan nykyisen Fuzhoun paikalla on ollut kaupunkiasutusta jo Minyuen kuningaskunnan ajoilta lähtien. Minyuen kuningaskuntaa seurasi Qin-dynastia 200-luvulla eaa. jolloin paikallinen hallintojärjestelmä kiinalaistui. Fuzhoun ensimmäinen kaupunginmuuri rakennettiin vuonna 202 eaa. Han-dynastian perustajan Liu Bangin valtakaudella. Tuolloin Liu antoi luvan Minyuen kuningas Wuzhulle perustaa pääkaupunkinsa Yen nykyisen Fuzhoun paikalle. Song-dynastian (960–1279 jaa.) valtakaudella kaupunki alkoi ottaa osaa kansainväliseen kauppaan. Marco Polon sanotaan vierailleen kaupungissa ja hän hämmästeli kaupungin suurta ulkomaalaisten ja etenkin eteläaasialaisten kauppiaiden joukkoa. Kaupan ohella Fuzhou oli yksi buddhalaisuuden keskuksista ja kaupungissa on edelleen jäljellä useita vanhoja temppeleitä ja pagodeja.

Fuzhoun nykyhistorian voidaan katsoa alkaneen vuodesta 1842, jolloin kaupungista tuli yksi sopimussatamista, jotka avattiin ulkomaalaisille kauppiaille Kiinan häviämän ensimmäisen oopiumisodan jälkeen. Kaupunki vaurastui ja siitä tuli myös Kiinan nykyaikaistamisen keskus. Vuonna 1867 perustettiin Fuzhoun telakka. Sen yhteydessä toimi laivastoakatemia, jossa opiskeltiin länsimaista teknologiaa ja eurooppalaisia kieliä. Eräs laitoksen opiskelija oli Yan Fu, joka toi sittemmin darwinismin Kiinaan. Fuzhou säilyi sittemmin taloudellisena keskuksena 1950-luvulle saakka ja kaupungin nopea teollistuminen alkoi vuodesta 1958. Vuonna 2004 kaupungista tehtiin erikoistalousalue.[3]

Kulttuuri
Taijiangin kaupunginosaa.

Fuzhoun murre, jota kutsutaan joskus nimellä hokchiew, on yksi min-kiinan itäisistä murteista. Kielitieteilijöiden mukaan murre on saanut vaikutteita Minyuen kuningaskunnassa aikanaan puhutusta kielestä ja siinä on myös säilynyt joitakin vanhoja kiinan kielen piirteitä. 1800- ja 1900-luvuilla maastamuuttajat veivät murteen mukanaan ja sitä puhutaan edelleen osissa Kaakkois-Aasiaa ja muuta maailmaa. Kouluissa opiskellaan nykyisin mandariinikiinaa ja murteen säilymisestä on esitetty huolia. Min-keittiötä Fuzhoussa pidetään yhtenä kahdeksasta suuresta keittiöstä Kiinassa.[3]

Lähteet
  1. Ellegard, Peter; Kinnunen, Noora (käänt.): Kiina, s. 162. Helsinki: Tammi, 2008. ISBN 978-951-31-4100-4.
  2. Climate Fuzhou climate-data.org: Climate-Data.org. Viitattu 25.3.2019. (englanniksi)
  3. David Pong: Encyclopedia of Modern China, s. 101-102. Osa 2: F-M. Charles Scribner’s Sons, 2009. ISBN 978-0-684-31566-9. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.