Futurice

Vuonna 2021 työntekijöitä oli yhteensä noin 700, ja heistä 350 työskenteli Suomessa, työntekijöistä kolmannes oli naisia ja työntekijöiden joukosta löytyi 46 kansalaisuutta.[2] Yrityksellä oli toimipisteet Helsingissä (pääkonttori), Tampereella, Tukholmassa, Münchenissä, Stuttgartissa, Berliinissä ja Lontoossa.[5]

Marraskuussa 2016 perustettiin Futurice & startups -yksikkö, jonka tavoite on perustaa uutta liiketoimintaa kehittäviä startup-yrityksiä yhdessä eri alojen johtavien yritysten kanssa sekä etsiä yhteistyötapoja jo olemassa olevien startupien kanssa. Ensimmäisenä tehtiin tehtiin Fortumin kanssa uusi ohjelmistopalvelu, joka helpottaa aurinkoenergian saantia kehitysmaissa sähköverkon ulkopuolella olevilla alueilla.[14] Myöhemmin toiminta nimettiin Futurice Familyksi ja toiminta on keskittynyt yhtiön tarjonnan laajentamiseen tytäryhtiöiden kautta. Futuricen perustamiin ja enemmistöomisteisiin tytäryhtiöihin kuuluvat digitaaliseen markkinointiin ja verkkokauppaan keskittynyt Columbia Road; työvoiman vuokraukseen keskittynyt Thriv (aiemmin Tentimes Agency); Microsoftin ekosysteemiä liiketoiminnassaan käyttäville yrityksiä konsultointia tarjoava Meltlake; ja Recordly, joka auttaa asiakkaitaan hyödyntämään dataa toiminnassaan. Vähemmistöosuuden Futurice omistaa seuraavista yrityksistä: Aito, jossa kehitetään tekoälyä[2]; IT-konsultointia tarjoava Vuono Group; ja tietoturvayhtiö Cult Security.

Columbia Road

Columbia Roadin logo

Columbia Road Oy on Futuricen 2016 perustettu tytäryhtiö, joka on keskittynyt verkkokauppaan ja tulosvetoiseen digimarkkinointiin.[15] Ensimmäisenä toimintavuotenaan (2016) Columbia Roadin liikevaihto oli 1,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 yhtiö työllisti 25 henkeä.[1] Vuonna 2018 liikevaihto tuplaantui edelliseen vuoteen verrattuna ollen 6,1 miljoonaa euroa, samoin kuin työntekijämäärä, joka nousi 35:stä 70:een. Yritys toimii myös Ruotsissa.[15]

Futurice oli ensimmäisiä eurooppalaisia yrityksiä, jotka hyväksyttiin Applen iPhone-kehittäjäohjelman jäseneksi[9]. Ohjelmistokehityksessä Futurice hyödyntää ketteriä ohjelmistokehitysmenetelmiä.

Digitaalisen yrityskulttuurin rakentaminen asiakasorganisaatioissa on yksi yrityksen vientiartikkeleista: se auttaa asiakkaita luomaan ohjelmistojen tekemiseen liittyviä toimintamalleja ja kulttuuria. Yrityskulttuuria on rakennettu muun muassa suurissa saksalaisissa yrityksissä, jotka ovat halunneet muun nopeuttaa päätöksentekoa ja lisätä kokeilukulttuuria.[16]

Vuonna 2016 Futuricen kansainvälisiin asiakkaisiin kuuluivat muun muassa Volkswagen, BMW, Nespresso, Eurowings, Axel Springer, Bayer, GM, Le Monde, Vodafone, ja Samsung. [16]

Panu Luukka on kirjassaan "Yrityskulttuuri on kuningas" määritellyt Futuricen kulttuurin olevan niin sanottu Voittava kulttuuri, joka tarkoittaa muun muassa sitä, että yrityksessä ollaan tietoisia siitä, millainen kulttuuri omien tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan, ja kulttuuri on tietoisesti johdettu tyydyttämään nämä vaatimukset.[17]

Yritys on rakentanut avointa yrityskulttuuria vuodesta 2008 lähtien, jolloin yritys kasvoi voimakkaasti. Käytännössä avoimuus tarkoittaa muun muassa sitä, että työntekijöiden palkat ovat yleensä julkisia ja että yrityksen avainlukuja ja uutisia käydään läpi viikoittaisissa palavereissa, joita voi kommentoida esimerkiksi yrityksen keskustelukanavissa. Perjantaisin järjestetään "osaamisenjakotilaisuuksia", joissa jaetaan osaamista ja parhaita käytäntöjä. Yritys kannustaa myös ns. "futuhaikkauksiin", joissa työntekijät voivat mennä viikoksi jollekin toiselle Futuricen konttorille töihin. Käytäntö auttaa yhtenäisen yrityskulttuurin rakentamisessa. Uusia työntekijöitä perehdytetään muun muassa ”on­boarding campeilla”, joissa verkostoidutaan ja käydään läpi yhtiön historiaa, rakentumista ja toimintamalleja. Campeja on järjestetty esimerkiksi Nuuksion metsässä.[4] Kaikille työntekijöille annetaan yrityksen luottokortti, jota he voivat käyttää esimerkiksi tarvitsemansa kirjan, työkalun tai koulutuksen ostamiseen, hankintoihin ei tarvita esimiehen erillistä hyväksyntää.[6] Työntekijät voivat myös itse päättää lomiensa ajankohdat ja lyhennetyn työviikon tekemisestä.[18]

Futurice kehitti lautapelin opettaaksen tiimejä puhumaan ja tunnistamaan projektiensa kipupisteet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Pelistä julkaistiin kolmas versio tammikuussa 2019. Pelissä on 248 kysymyskorttia, joista pelaajat valitsevat mielestään tärkeimmät. Korteissa kysytään esimerkiksi sitä, miten viikonlopputöihin suhtaudutaan, tuntevatko tiimiläiset käytettävän teknologian tai voiko projekti päätyä uutisaiheeksi.[19] Peli löytyy GitHubista nimellä Project Navigation Game.[19][20]

• Futurice on sijoittunut kahdeksan kertaa peräkkäin Deloitten Technology Fast 50 -listalle[21], joista ensimmäiseksi vuonna 2008[22].
• Futurice valittiin vuosina 2012 ja 2013 sekä Suomen parhaaksi työpaikaksi[23] että Euroopan parhaaksi työpaikaksi[24]. Voittojen jälkeen yritys päätti lopettaa kilpailuun osallistumisen, sillä se alkoi ohjata liikaa yrityksen toimintaa.[16]
• Futuricen toimitusjohtaja Tuomas Syrjänen valittiin joulukuussa 2013 Faktan Vuoden johtajaksi. Valintaraadin mukaan Syrjänen osoittautui ylivoimaiseksi. Hän on soveltanut johtamistyössään paljon esimerkiksi lean-menetelmiä. Syrjäsen mukaan työntekijöillä on pääsy kaikkeen päätöksenteossa tarvittavaan tietoon, esimerkiksi kaikkiin yrityksen talouslukuihin.[6] Yritys on julkaissut Great Place to Work -instituutin tekemän kulttuuriauditoinnin vuodelta 2013.[25]
• Futuricen kulttuurijohtaja Hanno Nevanlinna palkittiin vuonna 2014 Vuoden isä -palkinnolla perusteluna yrityksen perhemyönteisyys.[18][26]

• Futuricen verkkosivut
• Columbia Roadin verkkosivut
• Aiton verkkosivut
• Helsingin Sanomat: Raha ei korvaa vapaa-aikaa 18.8.2013