Fryygian kieli

Fryygia oli muinaisessa Fryygiassa puhuttu indoeurooppalainen kieli, joka kuoli viimeistään 600-luvulla. Fryygia on läheistä sukua kreikan ja muinaismakedonian kielille.[1] Kieliä yhdistävä piirre on se, että ne eivät ole osallistuneet niin sanottuun satemisaatioon eli indoeurooppalaisen kantakielen palataalisten velaarien sibiloitumiseen.lähde?

Sukulaissanoja

Tunnettuja fryygiankielisiä sanoja:

  • anar (mies)
  • attagos (vuohi)
  • balaios (nopea)
  • bedu (vesi)
  • bekos (leipä)
  • belte (suo)
  • brater (veli)
  • daket (tehdä)
  • germe (lämmin)
  • kakon (sairas)
  • knoumane (hauta)
  • mater (äiti)
  • meka (suuri)
  • zamelon (orja)

Lähteet
  • Mallory, James P. (1989) In search of the Indo-Europeans. Language, archaeology and myth. London: Thames & Hudson.

Viitteet
  1. Mallory (1989: 108).
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.