Fritiof Flodin

Fritiof Flodin (10. maaliskuuta 1828 Vaasa – 7. joulukuuta 1921 Helsinki) oli suomalainen senaatin valtiovaraintoimituskunnan kamreeri ja todellinen valtioneuvos.[1]

Fritiof Flodinin vanhemmat olivat Vaasan läänin lääninrahastonhoitaja Johan Ulrik Flodin (1789-1834) ja Gustava Sofia Thitz. Hän kävi triviaalikoulua Vaasassa ja Helsingissä ja pääsi ylioppilaaksi 1846. Flodin suoritti Helsingin yliopistossa suuremman kameraalitutkinnon 1850 ja tuomarintutkinnon 1852. Hän oli auskultanttina Turun hovioikeudessa 1852.[1]

Flodin oli senaatin talousosaston ylimääräisenä kamarikirjurina vuodesta 1851, Suomen sotakomissariaatin kamarikirjurina vuodesta 1855, senaatin valtiovaraintoimituskunnan kopistina vuodesta 1857 ja 2. apukamreerina vuodesta 1858. Hänestä tuli Oulun läänin lääninkamreeri 1860 ja hän toimi senaatin valtiovaraintoimituskunnan kamreerina 1874–1900. Flodin oli samalla valtion asiamiehenä Suomen Yhdyspankissa vuodesta 1886 alkaen. Hänestä tuli kamarineuvos 1873, valtioneuvos 1885 ja todellinen valtioneuvos 1897.[1]

Fritiof Flodin oli naimisissa vuodesta 1864 Fanny Virginia Basilierin (k. 1897) kanssa. Heidän lapsiansa olivat Kuopion tullinhoitaja Karl Alexander Flodin (1866–1945), pianisti ja pianopedagogi Fanny Flodin-Gustavson (1868–1954), Norjaan avioitunut laulajatar Ida Flodin (1870–1957) ja kuvanveistäjä, taidemaalari ja -graafikko Hilda Flodin (1877–1958).[1]