Frisans

Frisansin eli Frisbyn kylässä oli vuonna 1540 kaksi taloa, jotka yhdistettiin jo ennen 1600-lukua. Frisansista tehtiin maaratsutila 1644. Samana vuonna rykmentinkirjuri Olof Eriksson oli ostanut Frisansin. Hän laajensi tiluksiaan ostamalla Kaitansin talon ja liittämällä sen Frisansiin. Vakinainen ratsutila Frisansista tehtiin 1682, jolloin sen omisti majuri Filip Sass. Naapuritalo Dystby liitettiin Frisansiin 1680-luvulla.[2] Suhteessa muihin Espoon kartanoihin Frisans oli verraten pieni.[3]

Frisansin päärakennus sijaitsi Tiistinmäen kallion laella. Se oli kaksikerroksinen ja puurakenteinen, rakennettu todennäköisesti 1800-luvun alussa. Kokonaisuuteen kuului myös toinen kaksikerroksinen asuinrakennus. Rinteellä sijaitsi myös tuulimylly, jota käytettiin näkötornina 1970-luvun puoleenväliin.[2]

Frisansin läntisen naapurikartanon Finnon 1700-luvulla rakennettu päärakennus sijaitsi aivan Frisansin päärakennuksen kupeessa. Finnon kartanosta ei ole säilynyt mitään, mutta Frisansista on jäljellä kiviaidan raunioita ja puretun päärakennuksen perustuksia.[2][3]

Vuoden 2014 tarkkuusinventoinnissa Frisansin historiallisen kylätontin pohjoislaidalta löydettiin pääosin 1800- ja 1900-luvun kulttuurikerroksia, kuten punasavikeramiikkaa. 1800-lukua varhaisempaa aineistoa ei löydetty.[3]

Nykyinen Frisans eli Friisilä on Olarin kaupunginosan pienalue. Matinkylän alueella sijaitsi myös Matinkylän kartano, jonka 1948 valmistunut päärakennus on yhdistyksen käytössä.

• Härö, Erkki: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisemat : Byggnadskulturen och kulturlandskapet i Esbo. Toinen, tarkistettu painos. Helsinki: Espoon kaupunginmuseo/Esbo stadsmuseum, 1991. ISBN 951-857-182-1.

• Hagerlund.net: Kadonnut Espoo: Frisansin kartano
• Alfons Almi: Muistelmia elämäni vaiheista Helsingin seudulla