Friedrich Georg Wilhelm von Struve

Friedrich Georg Wilhelm von Struve (ven. Василий Яковлевич Струве, Vasili Jakovlevitš Struve; 15. huhtikuuta 1793 Altona, Holsteinin herttuakunta – 23. marraskuuta (J: 11. marraskuuta) 1864 Pietari) oli saksalaissyntyinen venäläinen tähtitieteilijä maineikkaasta tähtitieteilijöiden suvusta. [1]

Tähtitieteilijä Wilhelm von Struve.

Wilhelm Struve syntyi Hampurin lähellä Altonassa, joka oli osa tuolloin Tanskaan kuulunutta Holsteinin herttuakuntaa. Hänen isänsä Jacob Struve (1755–1841) oli matematiikanopettaja ja lukionrehtori, hänen jälkeläisensä kolmessa polvessa olivat tähtitieteilijöitä. Nuori Wilhelm lähetettiin 1808 veljensä luo Tarttoon, silloiseen Venäjän keisarikunnan Liivinmaan kuvernementtiin, ilmeisesti välttääkseen Napoleonin valtaamassaan Saksassa määräämän asevelvollisuuden.

Struve aloitti opinnot Tarton yliopistossa 15-vuotiaana vuonna 1808 ja valmistui pian parhain arvosanoin pääaineenaan filologia. Hän vaihtoi sitten alaa ja jatkoi opintojaan tähtitieteilijänä. Vuosina 1813–1820 hän opetti yliopistossa, ensin ylimääräisenä professorina, vuodesta 1820 alkaen matematiikan ja tähtitieteen varsinaisena professorina. Vuosina 1820–1839 hän toimi Tarton tähtitieteellisen observatorion johtajana. Vuosina 1839–1862 hän oli Pietarin tiedeakatemian vasta perustetun Pulkovon observatorion ensimmäisenä esimiehenä Pietarin esikaupungissa.

Struve tutki muun muassa kaksoistähtiä ja onnistui ensimmäisenä määrittämään esimerkiksi Vegan näennäisen liikkeen taivaalla eli parallaksin. Hän tutki myös geodesiaa eli maan muotoa sekä rakennutti 2 820 km pitkän kolmiomittausketjun – Struven ketjun, joka siis on nimetty hänen mukaansa. Ketju rakennettiin Venäjälle ja Ruotsi-Norjaan, Hammerfestista Mustallemerelle. Ketju on nykyään UNESCOn maailmanperintölistan kohde.

Perhe

Vuonna 1815 Struve avioitui Altonassa Emilie Wallin kanssa (1796–1834) ja heille syntyi 12 lasta, joista kahdeksan jäi henkiin. Hänen pojistaan Otto Wilhelm von Struve oli myös merkittävä tähtitieteilijä ja isänsä seuraaja Pulkovon observatorion johtajana, Genrih Struve (1822–1908) oli kemisti ja Bernhard Struve (1827–1889) oli Venäjän valtion virkamiehenä Siperiassa ja kuvernöörinä Astrahanissa ja Permissä.

Vaimonsa kuoleman jälkeen Struve avioitui Johanna Bartelsin (1807–1867) kanssa. Heidän kuudesta lapsestaan tunnetuin oli Karl Struve (1835–1907) joka toimi Venäjän suurlähettiläänä Japanissa, Yhdysvalloissa ja Alankomaissa.

Otto Wilhelm von Struven pojat Ludwig Struve ja saksalaistunut Hermann Struve olivat kuuluja tähtitieteilijöitä, samoin Ludwig Struven poika Otto Struve, Wilhelm von Struven pojanpojanpoika, joka vaikutti Yhdysvalloissa.

Bernhard Struven pojasta Peter Struvesta (1870–1944) tuli puolestaan marxilainen toimittaja, ja hän liittyi Venäjän työväenpuolueeseen, mutta erosi siitä, kun menševikit ja bolševikit riitautuivat ja puolue hajosi. Peter Struve liittyi Perustuslaillis-demokraattiseen kadettipuolueeseen ja hänestä tuli liberaali. Venäjän sisällissodan aikana Peter Struve liittyi valkoisten puolelle. Hän kuoli vuonna 1944 Pariisissa.

Lähteet
  1. Karttunen, Hannu: Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin, s. 497. Helsinki: Ursa, 2014. ISBN 978-952-5329-26-1.

    Kirjallisuutta

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.