August III

Fredrik August II oli vaaliruhtinas Fredrik August I:n (Puolan kuninkaana August II) ainoa laillisesta avioliitosta syntynyt poika.[1] Hänet kasvatettiin luterilaiseksi, mutta hän kääntyi isänsä tavoin katoliseksi vuonna 1712 ollessaan matkalla Italiassa. Fredrik August tuli isänsä kuoltua vuonna 1733 Saksin vaaliruhtinaaksi, mutta saadakseen myös isälleen kuuluneen Puolan kuninkuuden hänen piti voittaa kuninkaanvaali.[1][2] Hän varmisti Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Kaarle VI:n tuen ilmoittamalla tukevansa tämän antamaa vuoden 1713 pragmaattista sanktiota ja Venäjän keisarinna Annan tuen lupaamalla tukea Kuurinmaan luovuttamista Venäjälle. Fredrik August voitti täpärästi 5. lokakuuta 1733 pidetyn kuninkaanvaalin ja hänet kruunattiin Krakovassa 17. tammikuuta 1734. Käynnissä olleen Puolan perimyssodan vuoksi meni kuitenkin useampi vuosi ennen kuin kilpaileva kuningas Stanisław Leszczyński saatiin kukistettua. Vasta kesäkuussa 1736 Fredrik August eli kuningas August III tunnustettiin myös Varsovassa.[1]

Fredrik August II oli kiinnostuneempi kulttuurista ja helposta elämästä kuin valtionjohdosta. Hän jätti vuodesta 1738 alkaen valtiolliset asiat paljolti neuvonantajalleen Heinrich von Brühlille, joka puolestaan antoi Puolan vaikutusvaltaisen Czartoryskin suvun haltuun. Tämä ajoi Puolan hyvin epävaakaaseen tilaan. Fredrik August liittoutui Itävallan kanssa Preussia vastaan sekä Itävallan perimyssodassa vuonna 1742 että seitsenvuotisessa sodassa vuonna 1756.[1][2] Jälkimmäisessä sodassa Preussin kuningas Fredrik Suuren armeija miehitti nopeasti koko Saksin, jolloin Fredrik August joutui perääntymään Puolaan.[2] Seuraavina vuosina Czartoryskin ja Poniatowskin mahtisukujen vaikutusvalta sekä Venäjän hallitsija Katariina Suuren sekaantuminen Puolan asioihin lisääntyivät entisestään, mikä vain pahensi maan hajaannusta.[1] Fredrik August sai Saksin takaisin vuoden 1763 Hubertusburgin rauhassa, mutta kuoli vielä samana vuonna.[2]

Fredrik August oli vuodesta 1719 naimisissa keisari Joosef I:n tyttären, arkkiherttuatar Maria Josefinan kanssa.[1] Heillä oli 14 lasta, joista vanhin, Fredrik Kristian, seurasi isäänsä vaaliruhtinaan valtaistuimelle, mutta hallitsi Saksia vain kolme kuukautta ennen omaa kuolemaansa eikä ehtinyt päästä Puolan kuninkaaksi, joten Wettinin suvun valtakausi Puolassa päättyi. Fredrik Augustin tyttäristä Maria Amalia nai Espanjan kuningas Kaarle III:n, Maria Anna Baijerin vaaliruhtinas Maksimilian III Joosefin[3] ja Maria Josepha Ranskan kruununprinssi Ludvigin.

Fredrik August keräsi pääkaupunkiinsa Dresdeniin suuren taidekokoelman ja rakennutti sinne katolisen Hofkirche-kirkon.[3]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta August III Wikimedia Commonsissa

Edeltäjä: August II Väkevä

Puolan kuningas 1734–1763

Seuraaja: Stanislaus II Poniatowski