Friedrich Adler

Friedrich Wolfgang Adler (9. heinäkuuta 1879 Wien, Itävalta-Unkari – 2. tammikuuta 1960 Zürich, Sveitsi)[1][2] oli itävaltalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko. Parhaiten hänet tunnetaan siitä, että hän murhasi vuonna 1916 Itävallan pääministeri Karl von Stürgkhin.

Friedrich Adler

Adlerin isä oli Itävallan sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen (SDAP) perustaja Victor Adler. Adler opiskeli vuosina 1897–1903 fysiikkaa, kemiaa ja matematiikkaa Zürichissä.[2][1] Hän ystävystyi opiskeluaikanaan Albert Einsteinin kanssa.[2] Valmistuttuaan Adler työskenteli vuosina 1903–1905 ja 1907–1911 Zürichin yliopistossa sekä 1905–1907 Deutsches Museumissa Münchenissä.[1] Oltuaan vuoden Volksrecht-lehden päätoimittajana hänet valittiin vuonna 1911 SDAP:n puoluesihteeriksi. Toisin kuin isänsä, Friedrich Adler vastusti ensimmäisen maailmansodan aikana SDAP:n päätöstä tukea passiivisesti Itävalta-Unkarin sotapolitiikkaa, ja erosi puoluesihteerin tehtävästä. Oikeistolainen pääministeri Stürgkh oli hajottanut parlamentin ja rajoittanut sodan varjolla poliittisia vapauksia. Protestina sotapolitiikkaa vastaan Adler ampui Stürgkhin hotelli Meissl und Schadnin ruokasalissa Wienissä 21. lokakuuta 1916. Hän sai kuolemantuomion, jonka keisari Kaarle I lievensi armahduksella 18 vuoden vankeudeksi.[2][1]

Adler joutui olemaan vankilassa vain kaksi vuotta, sillä hänet armahdettiin kokonaan keisarikunnan kukistuttua vallankumouksessa marraskuussa 1918. Hän palasi SDAP:n puoluesihteeriksi ja puolueen Der Kampf -lehden toimittajaksi. Adler toimi vallankumouksen aikana perustettujen työläisneuvostojen johtajana, mutta vastusti neuvostovaltaa ja kieltäytyi hänelle tarjotusta Itävallan kommunistisen puolueen puheenjohtajuudesta.[1] Hän oli SDAP:n edustajana Itävallan perustuslakia säätävässä kansalliskokouksessa vuosina 1919–1920 ja kansallisneuvostossa vuosina 1920–1923.[3] Adler osallistui niin sanotun 2½ internationaalin perustamiseen vuonna 1921 sekä sen ja toisen internationaalin yhdistämiseen uudeksi sosialistiseksi työväeninternationaaliksi vuonna 1923.[4] Hän jätti SDAP:n puoluesihteerin tehtävät omistautuakseen työlleen internationaalissa, jonka pääsihteerinä hän oli Zürichissä ja Brysselissä vuosina 1925–1940. Internationaalin toiminta lakkasi toisen maailmansodan puhjettua, ja Adler pakeni Belgiasta Yhdysvaltoihin saksalaismiehittäjien saapuessa. Vuodesta 1946 hän asui Zürichissä, jossa kuoli 1960.[1][2]