Fribourg (kantoni)
Fribourg (ransk. Fribourg, saks. Freiburg, ital. Friburgo, retoromaaniksi Friburg, virallisesti ransk. Etat de Fribourg, saks. Staat Freiburg) on kantoni Sveitsin länsiosassa. Sen pääkaupunki on Fribourg. Kantonissa on runsaat 300 000 vakinaista asukasta.
Fribourgin kantoni Canton de Fribourg (ranskaksi) Kanton Freiburg (saksaksi) |
|
---|---|
Fribourg on pääosin kumpuilevaa Mittellandia. |
|
Vaakuna |
|
Kantoni sijaitsee Länsi-Sveitsissä. |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Sveitsi |
Hallintoalueita (ransk. district, saks. Bezirk) | 7 |
kuntia | 133 (1.1.2020) |
Perustettu | 1481 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Fribourg |
Pinta-ala | 1 671,44[1] km² (8.) |
– maa | 1 593,33[1] km² |
– sisävesi | (Neuchâtelinjärvi, Murtensee, Lac de la Gruyère) 78,11[1] km² |
Väkiluku (31.12.2019) (vakituiset asukkaat) | 321 783[2] (10.) |
– väestötiheys | 193[2][1] as./km² |
Kielet |
ranska 69 % saksa 28 % (2017)[3] |
Uskonnot |
katolisuus 60 % reformoitu kirkko 12 % (2017)[3] |
BKT (2015, alustava) | 18 mrd. Sfr (12.)[4] |
– asukasta kohti | 59 000 Sfr (23.)[5] |
Lyhenteet | |
– rekisterikilven tunnus | FR |
Kantonin internetsivut |
Sijainti
Fribourg sijaitsee Sveitsin Mittellandissa. Fribourgin länsiosa on melko tasaista ylänköä, mutta kaakkoisosassa kohoavat Alppien ensimmäiset rinteet, korkeimpana Vanil Noir, 2 389 m mpy. Kantonin luoteispuolella on Neuchâtelinjärvi (429 m mpy.). Sarinejoki virtaa kantonin läpi.
Historiaa
Fribourg liittyi Sveitsin valaliittoon vuonna 1481.[6]
Asukkaat ja hallinto
Fribourg koostuu 133 kunnasta (1.1.2020 alkaen). Kunnat muodostavat seitsemän hallintoaluetta (ransk. district, saks. Bezirk).[7]
Kantonin kaupungit eli yli 10 000 asukkaan kunnat ovat:[2]
Kunta | asukasluku 31.12.2019 |
---|---|
Fribourg | 38 197 |
Bulle | 23 871 |
Villars-sur-Glâne | 12 228 |
Kieli ja uskonto
Fribourgin kantoni on virallisesti kaksikielinen: ranskaa puhuu pääkielenään 69 prosenttia asukkaista ja saksaa 28 prosenttia (vuonna 2017). Suurin uskonnollinen ryhmä on katoliset, joita oli vuonna 2017 60 prosenttia asukkaista.[3] Kantonin vakituisista asukkaista oli vuoden 2019 lopulla 23 prosenttia on ulkomaalaisia[2].
Talous
Kantonin työpaikoista 69 prosenttia oli vuonna 2016 palvelusektorilla. Teollisuus työllisti 25 prosenttia kantonilaisista. Maanviljely on edelleen tärkeä elinkeino: alkutuotanto työllisti vuonna 2014 kuusi prosenttia työvoimasta ja maa-alasta oli vuonna 2009 56 prosenttia maatalouskäytössä.[3]
Gruyèrejuusto on peräisin Fribourgista.
Koulutus
Fribourgin kaupungissa toimivan Fribourgin yliopiston toiminta on kantonin vastuulla.
Lähteet
- National map: swisstopo (Sveitsin valtion julkinen karttapalvelu) map.geo.admin.ch. Wabern: Bundesamt für Landestopografie swisstopo. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (retoromaaniksi), (englanniksi)
Viitteet
- Arealstatistik Land Cover - Gemeinden nach 27 Grundkategorien (Excel) Arealstatistik 2004/09. 24.11.2016. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 3.2.2018. (saksaksi), (ranskaksi)
- Ständige Wohnbevölkerung nach Alter, Kanton, Bezirk und Gemeinde, 2010-2019 (Excel) 27.8.2020. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 29.8.2020. (saksaksi)
- Bundesamt für Statistik > Statistiken finden > Regionalstatistik > Regionale Porträts und Kennzahlen > Kantonsporträts > Freiburg (Tilastotietoja kantoneista) 2017. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 1.1.2020. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (englanniksi)
- Bruttoinlandsprodukt (BIP) nach Grossregion und Kanton 4.12.2017. Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 5.12.2017. (saksaksi)
- Kantonales Bruttoinlandsprodukt (BIP) pro Einwohner 4.12.2017. Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 5.12.2017. (saksaksi)
- Ramseyer, Denis et al.: Freiburg (Kanton) (Sveitsin historiallisen tietosanakirjan web-sivut) Historisches Lexikon der Schweiz (HLS). 4.7.2013. Bern: Stiftung HLS. Viitattu 19.1.2014. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
- Raumgliederungen - Resultat (Tilastokeskuksen kuntatietokanta) agvchapp.bfs.admin.ch. 18.12.2019. Viitattu 21.12.2019. (saksaksi)