Freising

Freising on kaupunki Etelä-Saksassa, Baijerin osavaltiossa 33 kilometriä Münchenistä koilliseen. Se on saman nimisen piirikunnan suurin kaupunki. Kumpuilevaan maastoon rakennetulle kaupungille ovat tyypillisiä huomattavat, mikroilmastoon vaikuttavat korkeuserot. Freisingissa sijaitsee eräs Saksan suurimmista kirkollisista kirjastoista, Dombibliothek Freising, jossa on yli 270 000 nidettä. Kaupungin keskusta on aivan Münchenin lentoaseman kupeessa.

Freising
vaakuna
vaakuna

Freising

Koordinaatit: 48°24′N, 11°45′E
Valtio Saksa
Osavaltio Baijeri
Hallintopiiri Ylä-Baijeri
Piirikunta Freising
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 88,45 km²
Korkeus 448 m m
Väkiluku 44 505 (30,6,2007)
 – Väestötiheys 503 as./km²









Freisingin naapurikuntia ovat pohjoisesta myötäpäivään Zolling, Marzling, Hallbergmoos, Neufahrn, Kranzberg ja Kirchdorf an der Amper.

Ilmasto

Vuoden keskilämpötila on 7,3 °C ja sademäärä 814 millimetriä. Läheiset Alpit sekä Tonava tekevät Freisingin ilmastosta sangen vaihtelevan. Föhntuulet tuovat etelästä lämpimiä ja kuivia ilmavirtauksia. Alppien läheisyyden vuoksi talvet ovat usein runsaslumisia. Erdinger Moos -suoalueelta Freisingin ja Erdingin kaupunkien välissä kulkeutuu sumupilviä etenkin kaupungin kaakkoisosaan.

Historia

Freisingin alueelta on löydetty jäänteitä pronssikautisesta asutuksesta. Pysyvän asutuksen aika alkaa 700-luvulta, jolloin paikka tunnettiin nimellä Frigisinga. Nykyisin kaupungin nimi italiaksi ja espanjaksi on Frisinga. Alueella oli kristillinen pyhäkkö. Pyhä Bonifatius perusti arkkihiippakunnan vuonna 739 ja paikasta alkoi kehittyä hengellinen keskus (Geistliche Stadt). Vuonna 860 piispa Anno rakennutti kolmilaivaisen tuomiokirkon, joka paloi ensimmäisen kerran vuonna 903. Nykyinen viisilaivainen tuomiokirkko on vuodelta 1159. Keisari Otto III myönsi Freisingille kaupunkioikeudet 996.

Freisingin katedraali

Myöhäiskeskiaika oli Freisingille kasvun aikaa. Myös piispa Johann Franz Eckher von Kapfing und Liechteneckin valtakaudella 1696–1727 kaupunki kukoisti. Vuonna 1697 Marienplatzille perustettiin kaupungin ensimmäinen lyseo. Sekularisaatiossa vuonna 1803 katolisen kirkon ote kaupungista heikkeni. Freising liitettiin rautatieverkkoon 1858. Kansallissosialismin kaudella 1934–1945 Freising oli merkittävä varuskuntakaupunki jalkaväkineen ja tykistöineen. Toisen maailmansodan aikana kaupunkiin kohdistui yksi tuhoisa ilmahyökkäys. 18. huhtikuuta 1945 tapahtuneessa pommituksessa kuoli 224 ihmistä ja muun muassa rautatieasema tuhoutui.

Münchenin lentoaseman (Flughafen München Franz Josef Strauß) rakentaminen 1992 vaikutti huomattavasti Freisingin kehitykseen. Lentokenttä sijaitsee vain viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

Väestökehitys, talous ja liikenne

Freisingin syntyvyysaste on suhteellisen korkea ja kuolleisuusaste alhainen. Muuttotase on ollut 2000-luvulla positiivinen. Kaupungin väestömäärän muutos vuosina 1993–2007 oli noin +17 %.[1]

Kauppa ja liikenne ovat Freisingin merkittävimpiä työllistäjiä. Münchenin läheisyyden ansiosta työttömyysaste on alhainen. Freisingissa sijaitsee muun muassa Texas Instruments -konsernin Euroopan pääkonttori. Kaupungissa toimii myös vuonna 1040 perustettu panimo Bayerische Staatsbrauerei Weihenstephan.

Kaupungin oppilaitoksiin lukeutuvat muun muassa ammattikorkeakoulu Fachhochschule Weihenstephan sekä Münchenin teknillisen yliopiston (Technische Universität München) tiedekeskus (Wissenschaftszentrum Weihenstephan für Ernährung, Landnutzung und Umwelt der Technischen Universität München).

Freising kuuluu Münchenin lähiliikennealueeseen. Sen läheisyydessä kulkevat moottoritiet A 92 sekä A 9. Valtatiet B 11 ja B 301 kulkevat kaupungin halki. Freisingin rautatieasema sijaitsee linjalla München–Regensburg, joka on kaksiratainen ja sähköistetty. Etäisyys Münchenin päärautatieasemalta Freisingin asemalle on 40,7 km.

Kuuluisuuksia

Freisingissa syntyneitä kuuluisuuksia ovat muun muassa fyysikko Ludwig Prandtl, taidemaalari Therese von der Vring sekä jalkapalloilija Hans Pflügler.

Kirjallisuutta
  • Gruber; Hans: Es geschah zwischen den drei Bergen - Geschichten aus Freising, Freisinger Künstlerpresse, 1989. ISBN 3-927067-05-9
  • Fahr, Friedrich, Ramisch, Hans ja Steiner, Peter B. (Hrsg.): Freising. 1250 Jahre Geistliche Stadt II – Beiträge zur Geschichte und Kunstgeschichte der altbayerischen Bischofsstadt, Wewel Verlag, München 1994. ISBN 3-87904-125-3
  • Glaser, Hubert (Hrsg.): Freising wird bairisch, Verlag Schnell & Steiner, Regensburg 2002. ISBN 3-7954-1506-3

Lähteet ja viitteet

Aiheesta muualla
Postinumero:85354–85356
Kuntakoodi:09 1 78 124
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.