Free Derry

Free Derry (suom. Vapaa Derry) oli Pohjois-Irlannissa Derryn kaupungissa vuosina 1969–1972 sijainnut autonomiseksi julistautunut alue. Sen väestö koostui katolilaisesta työväenluokasta, joka lukeutui Irlannin tasavaltalaisarmeijan IRA:n kannattajiin. Asukkaita Free Derryssä oli noin 33 000.[1]

Historia
Bogsiden kaupunginosaa vuonna 2007.

Free Derry syntyi kaupungin laitamilla sijaitseviin Bogsiden ja Cregganin kaupunginosiin, jonka asukkaat ryhtyivät vastustamaan Royal Ulster Constabulary (RUC) -poliisivoimien alueelle tekemiä ratsioita. Poliisi tunkeutui Bogsideen jälleen 5. tammikuuta 1969, jonka jälkeen paikalliset asukkaat rakensivat kaduille barrikadeja sekä varustautuivat erilaisin astaloin estääkseen RUC:n pääsyn asuinalueilleen. Vajaan viikon kuluttua barrikadit purettiin ja poliisi jatkoi partiointiaan Bogsiden ja Cregganin kaupunginosissa, mutta RUC:n ja alueen asukkaiden välit pysyivät kireinä. Saman vuoden elokuussa alkoi Bogsiden taisteluna tunnettu väkivaltainen yhteenotto, joka kesti kolme päivää. Tilanne rauhoittui 14. elokuuta Britannian armeijan väliintuloon, jonka jälkeen RUC vetäytyi. Free Derryksi nimetyn alueen otti valvontaansa Derry Citizens' Defence Association (DCAA) -järjestö, joka esti poliisin ja armeijan pääsyn Bogsideen ja Cregganiin. Alueella toimi myös oma poliisi, joka valvoi Free Derryn järjestystä.

Tilanne alueella alkoi jälleen kiristymään heinäkuussa 1971, jolloin brittiarmeijan joukot surmasivat kaksi nuorta miestä. Tapaus johti Free Derryn miesten laajamittaiseen värväytymiseen IRA:n riveihin. Järjestö oli joulukuussa 1969 jakautunut kahtia niin sanotuiksi Viralliseksi IRA:ksi (Official IRA) sekä Väliaikaiseksi IRA:ksi (Provisional IRA, PIRA), jotka molemmat olivat samalla aloittaneet aseistautumisen useiden vuosien tauon jälkeen. Kummallakin ryhmällä oli vankka kannatus Free Derryn asukkaiden keskuudessa. Värväytymisten seurauksena brittiviranomaiset alkoivat elokuussa internoimaan paikallisia asukkaita, johon Free Derryssä vastattiin rakentamalla uusia barrikadeja. Virallisen ja Väliaikaisen IRA:n aseistetut joukot puolestaan pitivät viranomaiset alueen ulkopuolella.

Tammikuussa 1972 Derryssä järjestettiin suuri kansalaisoikeusmarssi, joka johti lopulta 14 aseistamattoman mielenosoittajan kuolemaan brittisotilaiden ampumana. Aivan Free Derryn rajojen ulkopuolella tapahtunut välikohtaus tunnetaan nimellä "Verinen sunnuntai". Free Derry kukistettiin lopulta 31. heinäkuuta 1972, jolloin alueen miehitti 27 000 brittisotilasta. Operation Motorman -nimellä tunnetussa operaatiossa oli jalkaväkisotilaiden tukena panssaroituja ajoneuvoja sekä puskutraktoreita, jotka jyräsivät barrikadien lisäksi maan tasalle myös alueen rakennuksia.

Free Derry Corner
Free Derry Cornerin kuuluisa seinämaalaus.

Free Derry Corneriksi kutsutaan Bogsidessa kolmen kadun risteyksen muodostamaa aukiota, jossa sijainneen talon seinämaalauksesta Free Derry sai nimensä. Paikalla olleen rakennuksen päätyseinään maalattiin tammikuussa 1969 teksti "You are now entering Free Derry" ("Olette saapumassa Vapaaseen Derryyn"). Seinä on edelleen pystyssä muistomerkkinä, mutta muu osa talosta on myöhemmin purettu, samoin kuin muut kadunkulmauksessa sijainneet rakennukset. Free Derry Cornerissa on myös vuoden 1981 Pohjois-Irlannin nälkälakossa kuolleiden vankien muistomerkki ja lisäksi aukiota ympäröivien talojen seinissä on useita seinämaalauksia.[2]

Free Derry Cornerin muistomerkin seinämaalaus on yleensä vastaavassa mustavalkoisessa asussa kuin vuonna 1969, mutta 2000-luvulla eri kansalaisaktivistit ovat alkaneet maalaamaan sitä myös omiin väreihinsä. Seinä on nähty muun muassa anarkosyndikalistien punamustissa väreissä tai siihen on maalattu palestiinalaisia tukevia kuvia. Seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavien pride-tapahtumien aikana seinä on ollut vaaleanpunaisena ja sen harjalla olevassa tangossa on liehunut sateenkaarilippu.[3] Myös lukuisia ihmisoikeusaktivisteja kuten esimerkiksi Nelson Mandelaa on muistettu Free Derry Cornerissa.[4] Siitä onkin muodostunut kansainvälinen vastarinnan ja kansalaisoikeuksien symboli. Free Derry Corner on nykyään myös yksi Pohjois-Irlannin tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä.[5] Vuonna 2011 BBC valitsi Free Derry Cornerin Ison-Britannian 100 merkittävimmän modernin historiallisen maamerkin joukkoon.[6]

Derryssä toimii myös Museum of Free Derry -niminen museo, joka kertoo Pohjois-Irlannin kansalaisoikeustaistelun historiasta sekä kunnioittaa muun muassa vuoden 1972 Verisen sunnuntain uhrien muistoa.[7] Museon laajennuksen on määrä valmistua vuoden 2016 alkuun mennessä.[8]

Lähteet

Viitteet
  1. Free Derry Corner Lonely Planet. Viitattu 7.7.2014.
  2. Free Derry Corner earns its place in history 1.10.2000. The Guardian. Viitattu 7.7.2014.
  3. Free Derry corner gets makeover in tribute to anarchist John McGuffin 2.5.2012. Belfast Telegraph. Viitattu 7.7.2014.
  4. Mandela billboard vandalised at Free Derry Corner 9.12.2013. Derry Journal. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 7.7.2014.
  5. August 1973... Free Derry Corner with Walker’s Pillar in the background 27.12.2014. Derry Journal. Viitattu 7.7.2014. [vanhentunut linkki]
  6. Free Derry Corner ‘helped shape history’ 31.5.2011. Derry Journal. Arkistoitu 23.9.2015. Viitattu 7.7.2014.
  7. Museum of Free Derry Discover Northern ireland. Viitattu 7.7.2014.
  8. £2m extension to Free Derry Museum 'ready by 2016' 17.6.2014. BBC. Viitattu 7.7.2014.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.