Fredrik Vilhelm III
Fredrik Vilhelm III (saks. Friedrich Wilhelm III., 3. elokuuta 1770 Potsdam – 7. kesäkuuta 1840 Berliini) oli Preussin kuningas vuodesta 1797 kuolemaansa saakka. Brandenburgin vaaliruhtinaana ja rajakreivinä hän kantoi nimeä Fredrik Vilhelm IV. Fredrik Vilhelm oli Brandenburgin viimeinen vaaliruhtinas, sillä arvonimestä luovuttiin Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan loppuessa vuonna 1806.[1]
Fredrik Vilhelm III | |
---|---|
Preussin kuningas | |
Valtakausi | 16. marraskuuta 1797 – 7. kesäkuuta 1840 |
Edeltäjä | Fredrik Vilhelm II |
Seuraaja | Fredrik Vilhelm IV |
Brandenburgin vaaliruhtinas | |
Valtakausi | 16. marraskuuta 1797 – 6. elokuuta 1806 |
Edeltäjä | Fredrik Vilhelm II |
Syntynyt |
3. elokuuta 1770 Potsdam, Preussin kuningaskunta |
Kuollut |
7. kesäkuuta 1840 (69 vuotta) Berliini, Preussin kuningaskunta |
Puoliso |
Luise von Mecklenburg-Strelitz Auguste von Harrach |
Lapset |
Fredrik Vilhelm IV Vilhelm I Aleksandra Frederika Kaarle Aleksandrine Ferdinand Louise Albert |
Suku | Hohenzollern |
Isä | Fredrik Vilhelm II |
Äiti | Friederike Luise |
Uskonto | protestantti |
Nimikirjoitus |
Fredrik Vilhelm syntyi Potsdamissa Fredrik Vilhelm II:n ja tämän puolison Friederike von Hessen-Darmstadtin pojaksi vuonna 1770. Hän nai vuonna 1793 Luise von Mecklenburg-Strelitzin, jonka kanssa hän sai kymmenen lasta. Preussin valtaistuimelle hän nousi 16. marraskuuta vuonna 1797.
Ulkopolitiikka
Kuninkaana Fredrik Vilhelm harjoitti alkujaan puolueettomuuspolitiikkaa. Tämä kuitenkin loppui, kun kuningas vuoden 1806 lokakuussa julisti sodan Ranskaa vastaan. Jenan–Auerstädtin taistelussa 14. lokakuuta 1806 Ranska kukisti Fredrik Vilhelmin johtaman Preussin armeijan. Preussin armeija luhistui ja Napoleon marssi Berliiniin.[1] Preussin kuninkaallinen perhe pakeni Itä-Preussin Memeliin. Sodan jälkimainingeissa Tilsitin rauhassa vuonna 1807 Preussi joutui luovuttamaan kaikki Elben länsipuoliset alueensa sekä Puolan alueensa Ranskalle.
Vuonna 1813 Fredrik Vilhelm solmi liiton Venäjän kanssa Ranskaa vastaan. Liittolaiset löivät Ranskan vuosien 1813 ja 1814 taisteluissa. Wienin kongressissa kuninkaan ministerien onnistui turvaamaan Preussin alueellisen laajentumisen.[1]
Uudistukset
Kuningas Fredrik Vilhelmin ollessa toimeton useat ministerit toteuttivat Preussissa uudistuksia niin hallinnon kuin armeijankin suhteen kuningattaren kehotuksesta. Edellisen kuninkaan uskonto- ja sensuurimääräykset kumottiin. Wienin kongressin jälkeen kuningas kuitenkin muuttui taantumukselliseksi.[1]
Fredrik Vilhelmiä seurasi kuninkaana hänen vanhin poikansa, Fredrik Vilhelm IV.
Edeltäjä: Fredrik Vilhelm II |
Preussin kuningas 1797–1840 |
Seuraaja: Fredrik Vilhelm IV |
Edeltäjä: Fredrik Vilhelm II |
Brandenburgin vaaliruhtinas 1797–1806 |
Seuraaja: – |
Lähteet
- Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 786. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fredrik Vilhelm III Wikimedia Commonsissa