Fredrik Leopold Grenqvist
Fredrik Leopold Grenqvist (9. joulukuuta 1821 Käkisalmi – 17. maaliskuuta 1902 Käkisalmi) oli Venäjän keisarillisen armeijan palveluksessa toiminut suomalainen jalkaväenkenraali.[1]
Grenqvistin vanhemmat olivat kihlakunnantuomari Johan Grenqvist ja Hedvig Lovisa Lilius ja puolisot 1849–1869 Adelaide Emilia Avenarius ja vuodesta 1870 Emilie Ferrein.[1] Hänen tyttärensä Adelaide Louise Emilie (Mila) nai vuonna 1885 prokuraattori Eliel Soisalon-Soinisen.
Grenqvist tuli oppilaaksi Haminan kadettikouluun 1836, valmistui koulusta kurssinsa priimuksena ja komennettiin vänrikkinä Henkivartioväen Liettuan rykmenttiin 1843. Hänet ylennettiin aliluutnantiksi 1845 ja luutnantiksi 1848 ja määrättiin 1849 palvelukseen Haminan kadettikouluun, missä hän toimi 1849–1851 komppaniaupseerina ja sitten historianopettajana vuoteen 1856. Grenqvist ylennettiin alikapteeniksi 1852 ja kapteeniksi 1854. Krimin sodan aikana hän osallistui Suomenlahden rannikon puolustamiseen. Takaisin Henkivartioväen Liettuan rykmenttiin Grenqvist määrättiin 1856, Henkikaartin Volynian rykmenttiin hänet siirrettiin 1859. Grenqvist ylennettiin everstiksi 1860 ja määrättiin ensin rykmenttinsä tarkk’ampujakomppanioiden päälliköksi, mutta saman vuoden lopulla hänestä tuli reservipataljoonan komentaja 52. Vilnan jalkaväkirykmentissä. Pataljoonasta muodostetun 130. Hersonin, H.K.K. Suuriruhtinas Andrei Vladimirovitšin jalkaväkirykmentin komentaja hänestä tuli 1863. Rykmentti osallistui Puolan kapinan kukistamiseen.[1]
Grenqvist ylennettiin kenraalimajuriksi 1871. Vuonna 1873 hän tuli 26. jalkaväkidivisioonan 2. prikaatin komentajaksi ja vuonna 1877 16. jalkaväkidivisioonan 2. prikaatin komentajaksi. Turkin sotaan hän osallistui 1877-1878 ja sodan jälkeen hänet määrättiin Benderin rajalinnoituksen komentajaksi. Kenraaliluutnantiksi Grenqvist ylennettiin 1879, eron sotapalveluksesta hän sai maaliskuussa 1886 jalkaväenkenraaliksi ylennettynä.[1]
Lähteet
- Fredrik Leopold Grenqvist Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Viitattu 30.1.2020)