Fredrik III (Saksa)

Fredrik III (Friedrich Wilhelm Nikolaus Karl, saks. Friedrich III., Deutscher Kaiser und König von Preußen) (18. lokakuuta 1831 Potsdam, Preussi – 15. kesäkuuta 1888 Potsdam, Preussi) oli Saksan keisari ja Preussin kuningas isänsä Vilhelm I:n jälkeen. Vapaamielisenä pidetty Fredrik III oli vakavasti sairas jo noustessaan valtaistuimelle maaliskuussa 1888 ja hänen valtakautensa kesti vain 99 päivää.[1] Hänen jälkeensä Saksan keisariksi tuli hänen poikansa, autoritäärinen Vilhelm II. Tämän vuoksi vuotta 1888 sanotaan Saksan historiassa kolmen keisarin vuodeksi.

Fredrik III
Saksan keisari Preussin kuningas
Valtakausi	9. maaliskuuta 1888 – 15. kesäkuuta 1888
Edeltäjä	Vilhelm I
Seuraaja	Vilhelm II
Syntynyt	18. lokakuuta 1831 Potsdam, Preussi
Kuollut	15. kesäkuuta 1888 (56 vuotta) Potsdam, Preussi, Saksa
Puoliso	Viktoria ( 1858)
Lapset	Vilhelm II Heinrich Sofia Margaret
Koko nimi Friedrich Wilhelm Nikolaus Karl
Suku	Hohenzollern
Isä	Vilhelm I
Äiti	Augusta
Uskonto	luterilaisuus

Fredrik meni naimisiin Ison-Britannian kuningatar Viktorian tyttären, prinsessa Viktorian kanssa vuonna 1858. Pari sai kahdeksan lasta: kruununprinssi Vilhelmin vuonna 1859, prinssit Henrikin, Sigismundin ja Waldemardin sekä prinsessat Charlotten, Viktorian, Sophien ja Margaretin.

Hälventääkseen juutalaisiin kohdistuneita ennakkoluuloja Fredrik antoi kruununprinssinä juutalaisia puolustavia lausuntoja ja tuomitsi ankarasti antisemitistiset kirjoitukset. Hän otti puolisoineen osaa synagogan palveluksiin osoittaakseen tukeaan juutalaisille.

Fredrikin tullessa valtaan hänen syöpäsairautensa oli edennyt jo pitkälle. Suurimman osan lyhyestä valtakaudestaan hän oli puhekyvytön ja kommunikoi kirjelapuilla. Sairaudestaan huolimatta hän yritti parhaansa mukaan hoitaa hallitsijan velvollisuuksiaan. Saksan liberaalit piirit asettivat häneen suuria toiveita, mutta ne raukenivat keisarin kuoltua. Hänen lakiesitystään keisarin valtaoikeuksien rajoittamisesta ei toteutettu.