Franzénin puisto

Puisto sijaitsee Torikadun, Kajaaninkadun, Kirkkokadun sekä Linnankadun reunustamalla alueella, Oulun kaupungin syntysijoilla. Franzéninpuiston paikalla oli alun perin Kirkkotorina tunnettu aukio, joka muutettiin puistoksi 1800-luvun loppupuolella.[1] Museovirasto on luokitellut Franzéninpuiston ja Oulun vanhan monumentaalikeskuksen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[2] Puistoa lännessä rajaava Torikatu on saanut nimensä Kirkkotorin mukaan. Puistoa ympäröi useita merkittäviä rakennuksia, kuten Oulun tuomiokirkko, Oulun lääninhallitus, Oulun Lyseo, Franzénin talo ja Suomen Pankin Oulun konttori.

Kuvanveistäjä Erland Stenbergiltä tilattiin 21.6.1878 Frans Mikael Franzénin rintakuva silloiselle Kirkkotorille.[3] Muistomerkin ympäristön istuttamisesta tehtiin päätös Oulun kaupunginvaltuustossa 20.6.1880. Kaiku-lehden mukaan kokouksessa oli nähtävänä piirustus ”kirkkotorin kaunistamiseksi”, jonka valtuusmiehet hyväksyivät.[4] Saman vuoden lokakuussa kaupunginvaltuuston listalla oli maistraatin ehdotus Kirkkotorin istuttamiseksi jo kyseisenä syksynä. Ehdotus ei kuitenkaan tullut hyväksytyksi, vaan jäi valtuustossa pöydälle.[5] Franzénin muistomerkki pystytettiin puuttomalle kirkkotorille ja paljastettiin juhlallisessa tilaisuudessa 30.6.1881. Tilaisuutta varten puisto koristeltiin irtopuin.

Puiston valmistuminen viivästyi useita vuosia. Kaupunginpuutarhuri A. L. Dansson julkaisi Uleåborgs Tidningenissä 3.12.1885 katsauksen vuoden 1885 puistotöihin, missä todettiin Kirkkotorin työt tehdyksi ja puuistutukset 95-prosenttisesti onnistuneeksi. Nurmien kylvö oli jättänyt enemmän toivomisen varaa.[6]

Puiston alkuaikoina Franzénin patsasta kutsuttiin Molloksi, ja tällä nimellä patsas mainitaan esimerkiksi Arvi Järventauksen Taivaallinen puuseppä -romaanissa[7]. Mollon mukaisesti myös itse puistoa on kutsuttu Molloplaanaksi[8][9]. Mollo on mahdollisesti takaperoisjohdos verbistä mollottaa. Patsaasta on sanottu muun muassa, että "Franzén mollotti plaanallaan"[10]. Lainasana "plaana" juontuu ruotsin kielestä ja viittaa aukeaan paikkaan[11].

Myöhemmin puistosta on lohkottu osia viereisten katujen levennyksiin, mutta pääosin puisto on säilynyt alkuperäisen kaltaisena.

Puistoon istutettiin jo 1880-luvulla koivuja. Rauduskoivujen ohella siellä on kaksi ryhmää marjakuusia, hansaruusupensas sekä perenna- ja kesäkukkaryhmät. Japaninmarjakuusien ryhmä sijaitsee Franzénin patsaan ympärillä. Hiekoitettuja käytäviä lukuun ottamatta puistoalue on nurmikkoa.[12]