Frans von Frenckell

Frenckell-suvussa oli ollut kirjanpainajia jo useassa polvessa.[3] Frans Frenckellin vanhemmat olivat kirjanpainaja Johan Christopher Frenckell ja Amalia Ulrika Tillman. Isä omisti J. C. Frenckell & Son -perheyrityksen, johon kuuluivat yliopiston kirjapaino Helsingissä (Frenckellin kirjapaino) ja Tampereen paperitehdas, joka tuotti enemmän paperia kuin Suomen muut tehtaat yhteensä. Frenckell kirjoitti ylioppilaaksi Helsingfors lyceumista vuonna 1838 ja suoritti pari vuotta myöhemmin opintomatkan Keski-Eurooppaan, erityisesti Ranskaan ja Belgiaan, tutustuen sikäläiseen paperiteollisuuteen. Hänet nimitettiin vuonna 1842 Tampereen paperitehtaan tekniseksi johtajaksi. J. C. Frenckellin kuoltua kaksi vuotta myöhemmin perheyrityksen johto jaettiin tämän kolmen pojan kesken: Frans sai kokonaan johdettavakseen Tampereen paperitehtaan, vanhin veli Johan Frenckell Turun kirjapainon ja -kaupan ja nuorin veli Reinhold Frenckell Helsingin kirjapainon ja -kaupan. Kilpailuasetelman vuoksi veljesten välit tulehtuivat pian. Johan Frenckellin kuoltua lapsettomana vuonna 1856 Turun kirjapaino ja -kauppa myytiin ja Frans osti koko toiminimen itselleen.[1]

Frenckellin kirjapainon kannattavuus perustui määräaikaisesti myönnettäviin privilegioihin, jotka koskivat kaikkein tuottoisimpien julkaisujen painamista. Vaikka yritys menettikin yksinoikeuden virsikirjojen ja katekismusten painamiseen, se säilytti yksinoikeutensa Yliopiston almanakkaan lyhyttä katkoa lukuun ottamatta vuoteen 1888 asti.[1]

Frenckell sai tukkukauppiaan oikeudet Tampereella vuonna 1854 ja Helsingissä muutettuaan sinne vuonna 1860. Hän laajensi henkilökohtaista liiketoimintaansa monelle eri alalle. Hän oli yksi Tampereen tulitikkutehtaan perustajista vuonna 1856, hänestä tuli Tampereen verkatehtaan osakas vuonna 1867 ja hän perusti kaupunkiin painon Tampereen Sanomia varten. Lehtipainon hän kuitenkin myi pois jo vuonna 1870. Helsingissä Frenckell oli puolestaan osakkaana Töölön sokeritehtaassa ja kaupungin kaasutehtaassa. Lisäksi hän omisti vuodesta 1856 Granforsin kartanon Närpiössä ja vuodesta 1870 Anolan kartanon Nakkilassa. Hän sai kauppaneuvoksen arvonimen vuonna 1865.[1]

Frenckell kuului Tampereen kaupunginvanhimpiin vuosina 1845–1863. Hän oli porvarissäädyssä Tampereen edustaja valtiopäivillä 1863–1864 ja Tampereen ja Hämeenlinnan edustaja valtiopäivillä 1867, joilla hän oli myös säädyn puhemiehes. Tultuaan seuraavana vuonna aateloiduksi nimellä von Frenckell hän osallistui vielä aatelissäädyssä valtiopäiville 1872 ja 1877–1878. Valtiopäivillä von Frenckell esiintyi Tampereen etujen puolustajana.[4][5] Hän oli yksi vuonna 1858 perustetun Suomen Kustannusyhdistyksen perustajista ja sen puheenjohtaja. Hän oli myös Helsingissä vuonna 1876 järjestetyn suuren teollisuus­näyttelyn kantava voima, virallisesti sen hallituksen varapuheenjohtaja.[1]

Von Frenckellin puolisona oli vuodesta 1845 Ida Matilda Bublina Kuhlström.[1][2] Heille syntyi neljä tytärtä ja kuusi poikaa. Von Frenckellin kuoltua vuonna 1878 perheyritys jaettiin hänen kahden keskimmäisen poikansa kesken: Waldemar von Frenckell otti johtaakseen Tampereen paperitehtaan ja Carl Theodor von Frenckell Helsingin kirjapainon ja kustantamon.[1] Frans von Frenckellin lapsenlapsia olivat muun muassa vuorineuvos Rafael von Frenckell, poliitikko ja urheilumies Erik von Frenckell sekä kirjailija Greta von Frenckell-Thesleff. Hufvudstadsbladetin päätoimittaja ja omistaja Arthur Frenckell oli hänen veljenpoikansa.[3] Kenraalimajuri Carl Silfverhjelm oli Frans von Frenckellin vävy.[6]