Frans I (Ranska)

Frans I (12. syyskuuta 1494 – 31. maaliskuuta 1547) oli Ranskan kuningas vuosina 1515–1547. Frans I oli edellisen kuninkaan Ludvig XII:n serkku ja Orléansin herttuan Kaarlen poika. Hänet tunnetaan Ranskan renessanssikuninkaana: oppineena ja hienostuneena taiteiden suosijana ja kuninkaanvallan vahvistajana.

Frans I
Jean Clouetin maalaama muotokuva noin vuodelta 1530.
Ranskan kuningas
Valtakausi	1. tammikuuta 1515 – 31. maaliskuuta 1547
Kruunajaiset	25. tammikuuta 1515
Edeltäjä	Ludvig XII
Seuraaja	Henrik II
Syntynyt	12. syyskuuta 1494 Cognac, Ranska
Kuollut	31. maaliskuuta 1547 (52 vuotta) Rambouillet, Ranska
Puoliso	Claude Eleonoora Itävaltalainen
Lapset	Louise Charlotte Frans III Henrik II Madeleine Kaarle Margareeta
Suku	Valois
Isä	Kaarle
Äiti	Louise
Uskonto	roomalaiskatolilaisuus
Nimikirjoitus

Frans sai houkuteltua Leonardo da Vincin muuttamaan Ranskaan, jonne täten päätyi Leonardon eräitä tärkeitä teoksia, kuten Mona Lisa. Pyhä ehtoollinen kuitenkin jäi Milanoon, koska sen siirtäminen olisi vaatinut koko seinän purkamista ja kuljettamista Ranskaan.[1] Frans I:n vaikutus Ranskan kulttuurin kehitykseen on huomattava.[2]

Chambordin linna

Ulko- ja sotapolitiikan saralla Frans I oli vähemmän menestyksekäs. Hän tavoitteli turhaan Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan kruunua. Hän halusi palauttaa Ranskan vallan Italiassa ja valloitti Milanon vuonna 1515, mutta kärsi pahan tappion Pavian taistelussa[2] joutuen Habsburgien vangiksi. Häntä pidettiin vankina Madridissa ja vapautettiin vasta huomattavien lunnaiden hinnalla. Frans I:n merkittävimpiin ulkopoliittisiin saavutuksiin kuului kontaktien luominen ottomaanien Turkkiin. Frans I:tä seurasi valtaistuimelle hänen poikansa Henrik II. Hän rakensi Loiren laaksoon renessanssityylisen metsästyslinnan Chāteau de Chambordin, jonka upeiden kaksoiskierreportaiden uskotaan olevan Leonardo da Vincin suunnittelemat.[1] Myös Fontainebleaun palatsi on Fransin rakennuttama.[2]

Frans ei ehtinyt nähdä Chambordin linnaa valmiina, sillä hän kuoli sydänkohtaukseen 1547. Linna valmistui vasta 12 vuotta myöhemmin. Tällöin Ranskan valtiontalous oli kääntynyt alamäkeen hovin tuhlailevan tyylin ja monien sotaretkien vuoksi. Lisäksi maata köyhdytti katolisten ja protestanttien välinen sisällissota. Keskusvalta kuitenkin voimistui edelleen ja Pariisista tuli uudelleen maan pääkaupunki sisällissodan päätyttyä.[1]