Frans Friberg

Frans Frithiof Ferdinand Friberg (15. heinäkuuta 1892 Kokkola – 11. joulukuuta 1921) oli suomalainen jääkärikapteeni. Hänen vanhempansa olivat tehtailija John Friberg ja Angela Lakanen. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Helmi Pettisen kanssa.[1][2]

Frans Frithiof Ferdinand Friberg

Opinnot

Friberg kävi viisi luokkaa Kokkolan ruotsalaista yhteiskoulua.[1][2]

Jääkäriaika

Tämä luotsioppilaana ja merimiehenä toiminut kokkolalainen nuorimies liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan 15. marraskuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hän osallistui vuonna 1917 järjestetyille Polangenin erikoiskursseille (pommarikurssi).[1][2]

Polangenin kurssilaisia räjäytysharjoituksessa. Etuoikealla saksalainen kouluttaja luutnantti Albert Mellis

Suomen sisällissota
Katso myös: Suomen sisällissota

Hän astui Suomen armeijan palvelukseen 11. helmikuuta 1918 vänrikiksi ylennettynä ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan joukkueenjohtajaksi 1. Jääkärirykmentin 2. jääkäripataljoonan 3. komppaniaan, josta hänet siirrettiin päälliköksi 1. komppaniaan 24. huhtikuuta 1918. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Lempäälässä, Kämärällä ja Viipurissa. Hän haavoittui lievästi Kämärällä 23. huhtikuuta 1918.[1][2]

Sisällissodan jälkeinen aika

Friberg siirrettiin sodan jälkeen suoritetun armeijan uudelleenjärjestelyn yhteydessä Kaartin jääkäripataljoonaan ja 27. heinäkuuta 1918 Karjalan rykmentti n:o 2:een, jonka nimi muutettiin ensin Laatokan jalkaväkirykmentti n:o 6:ksi ja myöhemmin Viipurin rykmentiksi. Hän toimi komppanianpäällikkönä eri komppanioissa. Hänet siirrettiin 19. elokuuta 1921 I Polkupyöräpataljoonaan ja sijoitettiin sen 2. komppaniaan päälliköksi. Hän toimi keväällä ja kesällä vuonna 1920 Pohjois-Aunuksen suojeluskuntain piiripäällikkönä sekä sotilasedustajana Vienan-Karjalan väliaikaisen hallituksen luona.[1][2]

Lähteet
  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

Viitteet
  1. Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975

        Ylennykset ja kunniamerkit    

    Ylennykset Kunniamerkit
    • Hilfsgruppenführer 1. maaliskuuta 1916
    • Gruppenführer 23. elokuuta 1916
    • Vänrikki 11. helmikuuta 1918
    • Luutnantti 18. huhtikuuta 1918
    • Kapteeni 24. joulukuuta 1919

    • Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera
    • Vapaussodan muistomitali soljen kera
    • Jääkärimerkki
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.