Frans Ferdinand
Franz Ferdinand von Habsburg (suomalaisissa yhteyksissä yleensä Frans Ferdinand; 18. joulukuuta 1863 Graz – 28. kesäkuuta 1914 Sarajevo, Itävalta-Unkari)[1] oli Itävalta-Unkarin arkkiherttua ja kruununperillinen. Hänen murhansa Sarajevossa 28. kesäkuuta 1914 oli lähtölaukaus ensimmäiselle maailmansodalle.
Frans Ferdinand | |
---|---|
Itävallan arkkiherttua | |
![]() | |
Syntynyt |
Franz Ferdinand Karl Ludwig Joseph Maria 18. joulukuuta 1863 Graz, Itävalta |
Kuollut |
28. kesäkuuta 1914 (50 vuotta) Sarajevo, Itävalta-Unkari |
Hautapaikka | Artstettenin linna, Artstetten-Pöbring |
Puoliso | Sophie, Hohenbergin herttuatar ( 1900) |
Lapset | 3 |
Suku | Habsburg |
Isä | Kaarle Ludvig |
Äiti | Maria Annunziata |
Uskonto | roomalaiskatolisuus |
![](../I/Franzferdinand.jpg.webp)
Frans Ferdinandin isä oli arkkiherttua Karl Ludwig, keisari Frans Joosefin nuorempi veli.[1] Frans Ferdinandista tuli kruununperillinen, kun hänen serkkunsa, keisarin ainoa poika Rudolf, teki itsemurhan vuonna 1889 ja Karl Ludwig luopui kruununperimysoikeudestaan poikansa hyväksi lähes välittömästi sen jälkeen. Karl Ludwig kuoli vuonna 1896.
Frans Ferdinand meni vuonna 1900 naimisiin kreivitär Sophie Chotekin kanssa. Keisari Frans Joosef vastusti epäsäätyistä avioliittoa. Pari joutuikin myöntymään siihen, että morsian ei saisi kuninkaallista statusta ja heidän lapsillaan ei olisi oikeutta kruunuun (nk. morganaattinen avioliitto). Keisari Frans Joosef ei osallistunut häihin.[2][1] Frans Ferdinand ja Sophie saivat myöhemmin kolme lasta.[2]
Frans Ferdinandin mielestä unkarilaisia suosiva kaksoismonarkia oli kestämätön järjestelmä monikansaisessa Itävalta-Unkarissa. Hän suunnitteli erilaisia uudelleenjärjestelyjä kuten Suur-Itävallan yhdysvaltoja, joilla valtion rakennetta olisi muutettu eri kansallisuuksien tyydyttämiseksi. Nämä suunnitelmat tekivät kuitenkin hänestä epäsuositun varsinkin poliittisen eliitin parissa, eikä keisari Frans Joosefkaan pitänyt niistä.[1][2] Itävallan puoleisessa osassa kaksoismonarkiaa hän vastusti yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, koska uskoi sen tuovan jalansijaa sosialismille maassa.[3]
Belvederen linna Wienissä oli Frans Ferdinandille ja tämän lähimmille neuvonantajille tärkeä kokoontumispaikka, ja sitä onkin luonnehdittu aikakauden Itävalta-Unkarin kilpailevaksi vallan keskipisteeksi Hofburgin palatsin ohella. Niin sanottuun ”Belvederen salaseuraan” muodostettiin myös Frans Ferdinandin oma tiedusteluryhmä, johon kuului lopulta neljätoista upseeria ja jonne vuodesta 1906 lähtien lähetettiin keisarin luvalla kaikki sotaministeriön tärkeät asiakirjat. ”Salaseuraan” kuului myös konservatiivinen eversti Carl von Bardolff, joka toimi vuodet 1911–14 Frans Ferdinandin adjutanttina.[3][4]
Frans Ferdinand nimitettiin vuonna 1913 armeijan ylitarkastajaksi.[1] Seuraavana vuonna hän päätti kenraali Oskar Potiorekin kutsusta vierailla Sarajevossa tarkastamassa sotaharjoituksia. Bosnian liittämistä Itävalta-Unkariin vastustanut Musta käsi -salaseura päätti salamurhata arkkiherttuan tämän vierailun aikana. Ensimmäinen 28. kesäkuuta suoritettu attentaatti Frans Ferdinandia vastaan epäonnistui, mutta myöhemmin samana päivänä salaseuraan kuulunut Gavrilo Princip ampui hänet ja hänen vaimonsa näitä kuljettaneeseen autoon.[2]
Frans Ferdinandia ei haudattu Habsburgien tavanomaiseen hautapaikkaan eli Wienin kapusiinikirkkoon vaan hänen omistamansa Artstettenin linnan kappelin alla sijainneeseen kryptaan. Keisari Frans Joosef ei osallistunut hautajaisiin.[2] Gavrilo Principin ampuma surmanluoti on nykyään esillä Konopištěn linnan museossa Benešovissa, Tšekissä. Frans Ferdinandin kuolemansa hetkellä yllä olleet vaatteet, surma-auto ja paarit joilla häntä kannettiin puolestaan ovat Wienin sotahistorian museon pysyviä näyttelyesineitä.[5]
Lähteet
- Palmer, Alan: Twilight of the Habsburgs: The Life and Times of Emperor Francis Joseph. Faber & Faber, 2014. (englanniksi)
- Deak, Istvan: Beyond Nationalism: A Social and Political History of the Habsburg Officer Corps, 1848–1918. Oxford University Press, 1990. (englanniksi)
- Donnelley, Paul: Assassination!. Lulu.com, 2012. (englanniksi)
Viitteet
- Francis Ferdinand, archduke of Austria-Este (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 21.7.2013.
- Franz Ferdinand (englanniksi) Firstworldwar.com. Viitattu 21.7.2013.
- Palmer 2014
- Deak 1990
- Donnelley 2012, s. 36
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Frans Ferdinand Wikimedia Commonsissa