Frank Umbriaco

Frank Umbriaco syntyi Italian Cosenzassa. Hän muutti perheensä mukana Yhdysvaltojen Denveriin, Coloradoon, kahden vuoden ikäisenä. Umbriaco alkoi ottaa musiikkitunteja Angelo Pollice -nimiseltä paikalliselta orkesterinjohtajalta, joka ei kuitenkaan soittanut itse harmonikkaa. Umbriacolla ei ollut muita opettajia, vaan hän oli soittajana itseoppinut.[1]

Umbriaco on kertonut oppineensa soittotaidon soittamalla ja esiintymällä Denverissä erilaisissa kokoonpanoissa ja laulajien säestäjänä. Ystävänsä kehotuksesta hän lähti New Yorkiin etsimään töitä vaudeville-kiertueilta. New Yorkissa hän tutustui pian harmonikanvalmistajaan, joka ohjasi asiakkaansa Umbriacolle soittotunneille. Hänet värvättiin pian myös ravintolamuusikoksi, missä hänen piti aluksi kierrellä eri pöydissä soittamassa. Vähän ajan päästä hän kuitenkin istui soittamaan yhdessä ravintolan orkesterin kanssa, mitä hän pitikin mielekkäämpänä tehtävänä. Umbriaco esiintyi kyseisessä ravintolassa usean viikon ajan. Myöhemmin Umbriacoa ovat monet taiteilijat pitäneet eräänä ensimmäisistä harmonikansoittajista, joka pohjusti harmonikan roolia osana viihdeorkestereja.[1]

Ravintolamuusikkouran alettua Umbriaco alkoi pian soittaa myös WOR-radioasemalla, jolle hän teki töitä neljä vuotta. New Yorkin Ritz Carlton -hotelli lähetti hänet Kanadaan, missä hänen piti esiintyä Walesin prinssille ja muullekin kuningasperheelle, koska prinssin kerrottiin pitävän kovasti harmonikan äänestä. New Yorkiin palattuaan Umbriaco pyydettiin Columbia Phonograph Co.:n studioille levyttämään etelä-amerikkalaista musiikkia, johon yhtiö katsoi tarvitsevansa harmonikansoittajaa. Levytyksistä ei kuitenkaan tullut mitään, koska yhtiön edustajat eivät pitäneet Umbriacon soittotyylistä, jota tämä puolestaan ei suostunut muuttamaan yhtiön edustajien ehdotusten mukaiseksi.[1]

Umbriacon aloitettua opetustyön hänen ensimmäisiä oppilaitaan oli suomalainen harmonikansoittaja, joka säesti suomalaista laulajaa. Harmonikansoittaja oli kuitenkin palaamassa Suomeen, jolloin hän pyysi Umbriacoa kyseisen laulajan säestäjäksi. Umbriaco kieltäytyi aluksi, mutta suostui myöhemmin säestämään laulajaa, jonka kielestä hän ei ymmärtänyt mitään. Umbriaco ja kyseinen laulaja tekivät Columbia-yhtiölle levyn, ja sen jälkeen hänen levytysuransa sai muutenkin vauhtia. Umbriacosta tuli useampienkin Skandinaviasta Yhdysvaltoihin tulleiden laulajien säestäjä, ja hän teki useita levytyksiä Columbia-yhtiölle. Hän liittyi myös italialaiseen Coloniale-orkesteriin, jonka kanssa hän niin ikään osallistui levytyksiin.[1]

Umbriacon tunnetuimpia oppilaita olivat Charles Nunzio, joka aloitti tunnit hänen luonaan hyvin nuorena, Frederic Tedesco sekä John Reuther. Umbriaco ystävystyi myös Charles Magnanten kanssa, joka tuli usein hänen luokseen koe-esittämään uusia numeroitaan. Umbriaco piti harmonikkakoulua New Yorkin East sidella useita vuosia. Koulun yhteydessä oli myös hänen harmonikkojen myynti- ja huoltoliikkeensä. Umbriaco tuotti myös harmonikansoittokurssin U. S. Scool of Musicille 1930-luvun lopulla.[1]

Frank Umbriaco palasi Denveriin vuonna 1947 terveydellisistä syistä ja avasi siellä harmonikkakoulun vuonna 1952. Harmonikkakoulu toimi aina hänen eläkkeelle jäämiseensä saakka vuonna 1976.[1] New Yorkin aikoinaan Umbriaco omisti "Superior"-harmonikkatuotemerkin. Denverin aikoinaan hän kehitti ja edusti "Unico"-harmonikkamerkkiä.[1]

• "Columbia soittokolmion" eli "Frank Umbriaco -trion" levytykset "Syksyn lehdet" ja "Viimeinen toivo" vuodelta 1927, Kansalliskirjaston verkkopalveluissa^{[vanhentunut linkki]}
• Frank Umbriacon esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)