Frank Mir

Mir siirtyi myöhemmin UFC:hen ja kohtasi ensimmäisessä ottelussaan 2. marraskuuta 2001 Roberto Travenin. Mir voitti jujutsun entisen maailmanmestarin ensimmäisessä erässä käsilukolla. Tuolloin UFC ei maksanut yhtä hyvin palkkaa ottelijoilleen, kuten 2000-vuosikymmenen lopulla, jonka myötä Mir työskenteli osa-aikaisena ovimiehenä Spearmint Rhino klubilla.[6]

2002 Mir otteli maaliskuussa entistä UFC:n raskaansarjan mestaruudestakin otellutta Pete Williamsia vastaan, jonka hän voitti olkapäälukolla 46 sekunnissa. Williams päätti uransa ottelun jälkeen. Heinäkuussa Mir koki uransa ensimmäisen tappion Ian Freemanille, joka voitti hänet teknisellä tyrmäyksellä lyönnein ensimmäisen erän lopussa.

2003 Mir jatkoi voittoputkeaan ensin helmikuussa Tank Abbottia vastaan, jonka hän voitti varvaslukolla 45 sekunnissa UFC 41 -tapahtumassa. Kesäkuussa Mir kohtasi ensimmäistä UFC-otteluaan käyneen Wes Simsin, joka hylättiin kesken ensimmäisen erän tallottuaan sääntöjen vastaisesti maassa ollutta Miriä.

Tammikuussa 2004 Mir ja Sims kohtasivat toistamiseen rakaistaakseen varsinaisen voittajan. Mir onnistui voittamaan Simsin toisessa erässä tyrmäyksellä potkaistuaan Simsiä ensin polvella päähän ja perään lyönnein.

Mir pääsi ottelemaan UFC:n vapaana olleesta raskaansarjan mestaruudesta 19. kesäkuuta 2004 Tim Sylviaa vastaan. Sylviä oli edellinen raskaansarjan mestari, mutta annettuaan positiiviseen doping näytteen hänen mestaruus mitätöitiin. Ottelu käytiin Las Vegasissa UFC 48 -tapahtumassa, jossa Mir vei mestaruuden 50 sekunnissa käsilukolla. Tuomarina ollut Herb Dean keskeytti ottelun huomattuaan Sylvian käden murtuneen suorastakäsilukosta. Sylvia protestoi aluksi tapahtunutta, mutta ottelun jälkeen hänen kädestään otettu röntgenkuvat näyttivät sen murtuneen neljästä eri kohdasta. Voiton myötä Mir ansaitsi mestaruuden lisäksi brasilialaisessa jujutsussa mustan vyön Ricardo Piresin myöntämänä.

Vain kolme kuukautta myöhemmin 17. syyskuuta 2004 Mir joutui moottoripyöräonnettomuuteen auton törmättyä häneen. Onnettomuudessa häneltä murtui reisiluu ja nivelsiteet repeytyivät. Sillä välin UFC järjesti raskaansarjan tilapäismestaruuden, jossa ottelivat Andrei Arlovski ja Tim Sylvia. 12. elokuuta 2005 UFC ilmoitti ettei Mir kykene puolustamaan mestaruuttaan lokakuussa tilapäismestaruuden voittanutta Arlovskia vastaan, ja päätti viedä Miriltä mestaruuden pois nostaen Arlovskin uudeksi varsinaiseksi mestariksi.[8]

Mir palasi lähes kahden vuoden poissaolon jälkeen UFC 57 -tapahtumaan helmikuussa 2006, jossa hän kohtasi lukkopainin maailmanmestarin Márcio Cruzin. Mir hävisi kamppailun teknisellä tyrmäyksellä ensimmäisen erän lopussa. Heinäkuussa Mir otteli voitokkaasti Dan Christisonia vastaan. Hän voitti kamppailun tuomariäänin (29–28, 29–28, 29–28). Marraskuussa Mir kohtasi Brandon Veran, joka oli siirtynyt UFC:hen vuosi sitten voitettuaan WEC:n raskaansarjan turnauksen. Mir hävisi voittamattomalle Veralle (7–0) teknisellä tyrmäyksellä ensimmäisen erän alussa.

2007 Mir otteli vain kerran, kun hän kohtasi UFC 74 -tapahtumassa potkunyrkkeilijä Antoni Hardonkin. Elokuussa käyty kamppailu päättyi Mirin voittoon kimuralla ensimmäisen erän alussa.

Helmikuussa 2008 Mir otteli UFC 81 -tapahtumassa showpainista vapaaotteluun siirtynyttä Brock Lesnaria vastaan. Lesnar onnistui ottelun aikana viemään lyhyessä ajassa Mirin mattoon alasvienneillä ja antoi Mirille useita lyöntejä päähän. Mir onnistui selviytymään ja sai Lesnarin luovuttamaan polvilukolla ensimmäisen erän alussa. Hänet palkittiin ottelun jälkeen Illan luovutus bonuksella.

12. toukokuuta 2008 Spike TV ilmoitti Mirin ja nykyisen UFC:n raskaansarjan tilapäismestarin Antônio Rodrigo Nogueiran kohtaavan toisensensa valmentajina Ultimate Fighter tosi-tv-sarjan kahdeksannella tuotantokaudella. Sarja alkoi 17. syyskuuta, jossa kaksikko valmensi alemman raskaansarjan ja kevytsarjan ottelijoita. Sarja päättyi joulukuussa 2008 ja kaksikon oli määrä kohdata toisensa raskaansarjan tilapäismestaruudesta, jonka voittaja kohtaisi Randy Couturen tai Brock Lesnarin varsinaisesta raskaansarjan mestaruudesta. Kamppailu käytiin UFC 92 -tapahtumassa, jossa Mir onnistui lyönnein pudottamaan Nogueiran kahdesti ensimmäisessä erässä ja kerran toisessa erässä.[9] Mir voitti mestaruuden toisessa erässä ajassa 1:57 teknisellä tyrmäyksellä. Hän oli samalla ensimmäinen ottelija, joka onnistui voittamaan Nogueiran tyrmäyksellä. Mir kertoi ottelun jälkeen kehittyneensä nyrkkeilyssä suuresti.[10]

Tilapäismestaruuden voitettuaan Mirin oli määrä kohdata raskaansarjan mestarin Brock Lesnarin UFC 100 -tapahtumassa. Ottelu käytiin 11. heinäkuuta 2009, jossa Mir hävisi mestaruuskamppailun teknisellä tyrmäyksellä toisessa erässä.

Hävittyään Lesnarille Mir kohtasi tämän jälkeen Cheick Kongon joulukuussa 2009, joka oli hävinnyt edellisen ottelunsa Cain Velasquezille. Mir voitti Kongon giljotiinikuristuksella ensimmäisen erän alussa.

Voiton jälkeen Mir pääsi ottelemaan maaliskuussa 2010 jälleen raskaansarjan tilapäismestaruudesta, jonka voittaja kohtaisi Lesnarin. Hän kohtasi Shane Carwinin UFC 111 -tapahtumassa, jonka Mir hävisi ensimmäisen erän alussa tyrmäyksellä Carwinin lyötyä häntä useasti alakoukulla leukaan. Mestaruuskamppailun jälkeen Mir otteli seuraavaksi syyskuussa Mirko Filipovićia vastaan, jonka hän voitti tyrmäyksellä kolmannen erän lopulla.

2011 Mir otteli kahdesti kohdaten ensin toukokuussa Roy Nelsonin, joka oli ottelemassa neljättä otteluaan UFC:ssä voitettuaan Ultimate Fighterin raskaansarjan 2009. Mir voitti kamppailun tuomariäänin (30–27, 30–27, 30–26). Joulukuussa hän kohtasi toisen kerran Antônio Rodrigo Nogueiran, jonka Mir voitti kaksikon ensimmäisessä kohtaamisessa. UFC 140 käyty kamppailu päättyi toistamiseen Mirin voittoon tällä kertaa kimuralukolla ensimmäisen erän lopussa. Hänet palkittiin ottelun jälkeen Illan luovutus bonuksella.

Voittojen myötä Mir pääsi haastamaan raskaansarjan mestaruudesta hallitsevaa mestaria Junior dos Santosia vastaan. Ottelu käytiin UFC 146 -tapahtumassa 26. toukokuuta 2012 vain kaksi päivää myöhemmin Mirin 33-vuotissyntymäpäiväänsä. Alun perin hänen oli määrä kohdata Cain Velasquez, mutta Dos Santosin alkuperäinen vastustaja Alistair Overeem joutui jättämään kamppailun väliin dopingrikkomuksen vuoksi. Mir hävisi kamppailun toisessa erässä teknisellä tyrmäyksellä.

Mestaruuskamppailun jälkeen Mir kohtasi ensimmäistä otteluaan UFC:ssä käyvän Daniel Cormierin huhtikuussa 2013. Mir hävisi kamppailun tuomariäänin (30–27, 30–27, 30–27). Elokuussa Mir kohtasi entisen UFC:n raskaansarjan mestarin Josh Barnettin, jolle hän hävisi teknisellä tyrmäyksellä saatuaan polvesta päähän, joka päätti hänen kamppailun.[11]

16. elokuuta 2017 Mir julkistettiin tehneensä moniotteluisen sopimuksen Bellatorin kanssa, kun hänen ottelukieltonsa oli päättynyt.[12]

Mir otteli heti ensimmäisen ottelunsa Fjodor Jemeljanenkoa vastaan Bellatorin raskaansarjan turnauksen ensimmäisellä kierroksella. Ottelu käytiin Bellator 198 -tapahtumassa huhtikuussa 2018. Mir hävisi ottelun alle minuutissa tyrmäyksellä ja putosi turnauksesta.

UFC

• Raskaansarjan mestaruus (kerran)
  • Tilapäinen raskaansarjan mestaruus (kerran)
• Illan luovutus (kahdesti, vs. Brock Lesnar, vs. Antônio Rodrigo Nogueira)
• Illan suoritus (kahdesti, vs. Antônio Silva, vs. Todd Duffee)
• Eniten voittoja raskaassasarjassa (16)
• Eniten otteluja (27)
• Eniten otteluja raskaassasarjassa (27)
• Eniten päätettyjä otteluita raskaassasarjassa (13)
• Eniten päätettyjä otteluita ensimmäisessä erässä (12)
• Eniten luovutusvoittoja raskaassasarjassa (8)
• Nopein voitto raskaassasarjassa (45 sekuntia)
• Neljänneksi nopein luovutusvoitto mestaruusottelussa (50 sekuntia)

Pan-Amerikan kisat

• Sinivöisten sarjan mestaruus: 2001