Frank K. Everest, Jr.

Frank Kendall Everest Jr., lempinimiltään Pete tai Speedy Pete ja Nopein mies elävänä (9. elokuuta 1920 Fairmont, Marionin piirikunta, Länsi-Virginia – 1. lokakuuta 2004) oli yhdysvaltalainen, Yhdysvaltain ilmavoimien sotilaslentäjä ja koelentäjä. Hänen sotilasarvonsa oli prikaatikenraali. Everest rikkoi kahdesti nopeuslennon maailmanennätyksen, minkä hän teki toiseksi X –sarjan koekoneella X-2, nopeudella 2.87 Machia eli 3 050 km/h. Sitä edeltäen, everstiluutnantti Kendall rikkoi YF-100 -koneellaan 29. lokakuuta 1953 entisen ennätyksen nopeudella 1215.392 km/h, joka oli vain 26 päivää aikaisemmin tehtynä, XF4D Skyray -konetyypin hallussa.[1]

Frank K. Everest, Jr.

X-1 oli eräitä Century Series -hävittäjien ohella, Frank K. Everestin lentämistä konetyypeistä. Everest lensi myös X-1:lla 73 000 jalan korkeudessa eli 22 250 metrissä. Kone oli X-1A:n myöhempi versio. Niistä viimeinen oli X-1E.[2] Ennen palvelukseen asettamistaan, oli YF-100 Super Sabre kärsinyt vaikeista vakausongelmista. Se johti niin sanotun Area Rulen kehittämiseen, mikä määritti korkeusvakaajien ja siipien välistä suhdetta. Konetyyppi asetettiin palvelukseen lokakuussa 1954.[3] X-2 -koekoneen lennot ajoittuivat vuosille 1955 - 1956. Koneyksilöitä valmistettiin kaksi kappaletta, joista toinen tuhoutui kesken lennon. Sama tapahtui myöhemmin XB-70 Valkyrien kohdalla.

Frank K. Everest Junior osallistui Toiseen maailmansotaan sekä Vietnamin sotaan. Hänen palvelusvuotensa ajoittuivat vuosiin 1941 - 1973. Koelentäjän roolissa, Everest testasi varsin monia eri sotilastyyppejä: hävittäjistä pommikoneisiin B-57, koekone XB-52 ja B-52. Muita olivat X-3 Stiletto, X-4 Bantam, X-5 sekä XF-88 ja XF-92. Frank "Pete" Everest saavutti useita tunnustuspalkintoja, kuten Legion of Meritin (LOM), Purple Heartin ja Air Medalin.

Bell X-1B:lla, ser.no: 48-1385 lennettiin 24 lentoa vuosina 1954 – 1958.