Frank Gehry

Frank Owen Gehry (alk. Ephram Owen Goldberg; s. 28. helmikuuta 1929 Toronto, Ontario, Kanada) on kanadalais-yhdysvaltalainen arkkitehti. Hän on Yhdysvaltojen kansalainen vuodesta 1950 lähtien. Gehrylle myönnettiin vuonna 1989 yksi maailman arvostetuimmista arkkitehtuuripalkinnoista, Pritzker-palkinto. [1] Vuonna 2002 hänelle myönnettiin Companion of the Order of Canada -kunniamerkki.

Frank Gehry
Frank Gehry luennoimassa vuonna 2007.
Frank Gehry luennoimassa vuonna 2007.
Henkilötiedot
Syntynyt28. helmikuuta 1929
Toronto
Kansalaisuus kanadalainen
yhdysvaltalainen
Ammatti arkkitehti
Aiheesta muualla
Kotisivu

Elämäkerta

Gehry syntyi puolanjuutalaiseen siirtolaisperheeseen Kanadan Torontossa. Perheen sukunimi oli alun perin Goldberg, mutta he muutattivat sen vuonna 1947, jolloin he muuttivat Kanadasta Yhdysvaltain Kaliforniaan. Siellä Frank Gehry opiskeli aluksi Los Angeles City Collegen (LACC) iltalinjalla ja rahoitti opintonsa jakeluauton kuljettajana. Sen jälkeen hän opiskeli aluksi taidehistoriaa ja suuntasi sitten Etelä-Kalifornian yliopistoon arkkitehtuurin oppilaitokseen, josta hän valmistui arkkitehdiksi 1954. Valmistuttuaan Gehry vietti aikaansa työskentelemällä lukuisissa eri työpaikoissa. Hän aloitti myös kaupunkisuunnittelun opinnot Harvardin yliopiston muotoilun laitoksessa 1956–1957, mutta keskeytti opintonsa. [1]

Gehry ehti työskennellä perinteisen arkkitehtuurin parissa arkkitehtitoimistoissa Pereira and Luckman, Victor Gruen Associates ja Andre Remondet ennen kuin hän vuonna 1967 perusti ensimmäisen oman toimistonsa, Frank O. Gehry and Associates. Hänen myöhempi toimistonsa, Gehry Partners, LLP muodostettiin vuonna 2002. Läpimurtonsa hän teki vuonna 1978 Santa Monicaan valmistuneella omalla talollaan[1].

Gehry vaalii yksityisyyttään eikä anna lehdistölle tarkkoja tietoja elämästään. Hän asuu edelleen Kalifornian Los Angelesissa.

Gehryn arkkitehtuuri

Gehry suunnitteli 1980-luvulla useita arvostusta saaneita rakennuksia, kuten Loyolan oikeustieteellisen oppilaitoksen ja Kalifornian ilmailumuseon Los Angelesiin. Näille töille oli ominaista arkipäiväisten materiaalien (aaltopellin, vanerin) rohkea yhdistäminen huipputekniikkaan. Rakennukset on rytmitetty omaperäisesti ja niitä on verrattu jazziin ja länsirannikon elämäntapaan. [1]

Gehry tunnetaan veistoksellisista rakennuksistaan. Massoittelu on vapaata ja monimuotoista. Julkisivupinnat ovat usein kaarevia kahteen suuntaan, ja niiden materiaalina on heijastava metallipinta. Gehryn tyyli polveutuu myöhäisestä modernismista, hänen teostensa katsotaan edustavan modernin arkkitehtuurin dekonstruktivismin suuntaa. Gehryn luomuksista on tullut suosittuja nähtävyyksiä, ja tunnetuimpiin kuuluvat Bilbaon Guggenheim-museo ja Los Angelesin Walt Disney Concert Hall.

Gehry sai pian tilauksia myös kauempaa. Hänen Japanin Gobeen toteuttamansa kalaravintola (1987) kalaveistoksineen toi kala-teeman känen töihinsä. Ensimmäinen Eurooppaan valmistunut Gehryn työ on Vitran huonekalutehtaan museo Saksan Weil am Reinissä (1989).[1]

Sydney Pollackin ohjaamassa Gehryn elämäkertadokumentissa Sketches of Frank Gehry (2005) Gehry mainitsee Alvar Aallon olleen hänen suurin inspiraation lähteensä.

Ratkaistakseen monimuotoisten rakennustensa suunnitteluongelmat Gehry on toimistossaan kehittänyt oman suunnittelusovelluksen. Järjestelmän pohjana toimii Catia, jonka päälle ohjelmistoyhtiö Gehry Technologies on kehittänyt rakennusmallinnusohjelmiston Digital Project. Aikaisemmin ainoastaan Gehryn toimistojen omassa käytössä ollut ohjelmisto julkaistiin vuonna 2005.

Teoksia (valikoima)

Tunnustuksia
  • Companion of the Order of Canada -kunniamerkki, 2002
  • Arkkitehtuurin kultainen mitali, American Academy of Arts and Letters, 2002
  • RIBA:n (Royal Institute of British Architects) kultainen mitali, 2000
  • AIA:n (American Institute of Architects) kultainen mitali, 1999
  • Arkkitehtuurin ja taiteiden Kiesler -palkinto, 1998
  • National Medal of Arts -palkinto, 1998
  • Dorothy ja Lillian Gish -palkinto, 1994
  • Arkkitehtuurin Praemium Imperiale -palkinto, Japanin taideyhdistys, 1992
  • Wolfin taiteiden palkinto, Wolf-säätiö, 1992
  • Pritzker-palkinto, 1989
  • Arnold W. Brunnerin muistopalkinto arkkitehtuurista, American Academy of Arts and Letters, 1977

Lähteet
  1. Otavan suuri ensyklopedia. Täydennysosa 2, s. 10136–10137, art. Gehry, Frank. Helsinki: Otava, 1991. ISBN 951-1-05125-3.

    Aiheesta muualla
    Pritzker-palkinnon saajat
    1979 Philip Johnson – 1980 Luis Barragán – 1981 James Stirling – 1982 Kevin Roche – 1983 I. M. Pei – 1984 Richard Meier – 1985 Hans Hollein – 1986 Gottfried Böhm – 1987 Kenzō Tange – 1988 Gordon Bunshaft ja Oscar Niemeyer – 1989 Frank O. Gehry – 1990 Aldo Rossi – 1991 Robert Venturi – 1992 Alvaro Siza – 1993 Fumihiko Maki – 1994 Christian de Portzamparc – 1995 Tadao Andō – 1996 Rafael Moneo – 1997 Sverre Fehn – 1998 Renzo Piano – 1999 Norman Foster – 2000 Rem Koolhaas – 2001 Jacques Herzog ja Pierre de Meuron – 2002 Glenn Murcutt – 2003 Jørn Utzon – 2004 Zaha Hadid – 2005 Thom Mayne – 2006 Paulo Mendes da Rocha – 2007 Richard Rogers – 2008 Jean Nouvel – 2009 Peter Zumthor – 2010 Kazuyo Sejima ja Ryūe Nishizawa – 2011 Eduardo Souto de Moura – 2012 Wang Shu – 2013 Toyō Itō – 2014 Shigeru Ban – 2015 Frei Otto – 2016 Alejandro Aravena – 2017 Rafael Aranda, Carme Pigem ja Ramón Vilalta – 2018 Balkrishna Doshi – 2019 Arata Isozaki – 2020 Yvonne Farrell ja Shelley MacNamara
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.