Foued Mebazaâ

Mebazaâ puhuu arabiaa ja ranskaa. Hän on opiskellut oikeustiedettä Pariisissa ja saanut asianajajan oikeudet vuonna 1960. Hän toimi aluksi vuosina 1962–1964 maan valtiosihteerinä.[4] Viran jälkeen Mebazaâ nimitettiin Tunisian jalkapalloliiton puheenjohtajaksi, jossa hän toimi vuosina 1964–1965. Sittemmin Mebazaâsta tuli maan pääkaupungin Tunisin pormestari vuosina 1969-1973.[1] [4] Viran jälkeen Mebazaâ nimitettiin 30. marraskuuta 1973 nuoriso- ja urheiluministeriksi. Hänestä tuli kaksi vuotta myöhemmin La Marsan pormestari, jonka virassa Mebazaâ oli vuoteen 1980 asti. Viran aikana hänet nimitettiin myös terveysministeriksi 13. syyskuuta 1978 ja kulttuuri- ja tietotekniikan ministeriksi 7. marraskuuta 1979. Mebazaâ siirtyi sittemmin suurlähettilääksi ja toimi aluksi vuosina 1981-1986 Tunisian suurlähettiläänä YK:n Geneven toimistossa ja vuosina 1986–1987 Marokossa.[4]

Hän palasi takaisin Tunisian hallitukseen nuoriso- ja urheiluministeriksi 27. lokakuuta 1987 tuolloin pääministerinä toimineen Zine El Abidine Ben Alin puolueeseen. Mebazaâ säilytti virkansa Ben Alin noustua Tunisian presidentiksi 7. marraskuuta 1987. Hän oli virassaan vuoteen 1988 asti.[4] Myöhemmin 1990-luvulla Mebazaâ toimi Karthagon pormestarina vuosina 1995-1998. Viran aikana hänet nimitettiin Habib Boularèsin seuraajaksi 14. lokakuuta 1997 edustajainhuoneen puheenjohtajaksi.

Vuodenvaihteessa 2010–2011 maassa puhjenneiden levottomuuksien vuoksi presidentti Zine El Abidine Ben Ali poistui maasta. Muhammad al-Ghannuši ilmoitti toimivansa väliaikaisena presidenttinä seuraaviin vaaleihin saakka, jotka pidettäisiin kuuden kuukauden päästä. 15. tammikuuta 2011 maan perustuslakineuvosto ilmoitti kuitenkin että väliaikaisen presidentin tehtävä kuuluu parlamentin puhemiehelle Mebazaâlle.[5] 18. tammikuuta 2011 Mebazaâ ilmoitti eronneensa Ben Alin perustamasta RCD-puolueesta[6]. Mebazaâ väliaikaisen presidentin tehtävät päättyivät joulukuussa 2011, kun 22. marraskuuta maan uudeksi presidentiksi valittu Moncef Marzouki astui virkaansa.