Foucault’n heiluri

Foucault’n heiluri [fu'kon] on heiluri, jolla voidaan osoittaa maapallon pyörimisliike akselinsa ympäri. Nimensä se on saanut keksijänsä, ranskalaisen fyysikon Léon Foucault’n mukaan.

Animaatio Foucault'n heilurin liikkeestä eteläisellä pallonpuoliskolla.

Foucault’n heiluri on hyvin pitkävartinen heiluri, joka on ripustettu siten, että se voi vapaasti kiertyä suhteessa kiinnityskappaleeseen, esimerkiksi ristinivelellä. Kun heiluri saatetaan heiluriliikkeeseen, se jatkaa heilumista samassa tasossa. Koska maapallo pyörii, heilumistaso kiertyy suhteessa maan pintaan.

Foucault esitteli heilurinsa yleisölle ensi kerran Pariisin Panthéonissa vuonna 1851. Heilurin varsi oli 67 metriä pitkä teräslanka ja sen päässä oli 2,7 kilogramman messinkipallo heilurina.[1] Kuuluisa Foucault’n heiluri sijaitsi aikoinaan Pietarin Iisakin kirkossa, jossa neuvostoaikana toimi ateismin museo. Heiluri oli maailman suurin, yli 90 metriä pitkä. Suomen ensimmäinen Foucault’n heiluri asennettiin Eurajoen vesitorniin vuonna 1986[1]. Kuusamon vesitorniin rakennettiin vuonna 2001 40 metriä korkea heiluri. Myös Lahdessa Pirttiharjun vesitornissa[2], Turun yliopistossa fysiikan laitoksella ja Vantaalla tiedekeskus Heurekassa on Foucault’n heiluri.

Heilurin on väitetty hidastuvan auringonpimennyksen aikana.[3] Auringonpimennyksen välillisten vaikutusten on arvioitu riittävän selittämään tämän Allais’n efektiksi kutsutun ilmiön.[4]