Fotomontaasi

Fotomontaasi, fotokollaasi tai valokuvakollaasi on eri valokuvien yhdistämistä leikkaamalla ja liittämällä yhteen useita valokuvia uudeksi valokuvaksi. Leikkaamalla ja liimaamalla tapahtuvan työskentelyprosessin voi tehdä myös kuvankäsittelyohjelmalla ja tällaista kuvan käsittelyä sanotaan usein "fotoshoppaamiseksi".

Atlas ja Herkules kantavat palloa, 1600-luku, Käyttäjä TCY, Wikipedian logo, 2009.

Ero fotomontaasin ja valokuvakollaasin välillä on joidenkin tulkintojen mukaan siinä, että valokuvakollaasissa työskentelyn painopiste siirtyy pois kuvankäsittelystä (tai pimiöstä) valmiiden valokuvien leikkaamiseen ja yhdistelyyn liimalla.[1]

Historia

Fotomontaasin synty liittyy kollaasiin historiaan. Peter von Baghin mukaan fotomontaasi on yksi visuaalisen kollaasin varhain kypsyneistä erikoisalueista.[2]

Luultavasti Skotlannissa 1850-luvulla kehitettyä valokuvien yhdistämisen menetelmää (Combination Printing eli yhdistelmävedos) pidetään fotomontaasin varhaisena muotona. Se oli eri kuvien tasojen yhdistämistä yhdeksi valokuvavedokseksi huolellisesti maskaamalla ja peräkkäin valottamalla. Varhaisten yhdistelmävedosten tekeminen vaati päiväkausien työn, laadukkaita työvälineitä ja kärsivällisyyttä. Sitä kutsuttiin aluksi "kaksoisvedostukseksi", koska aluksi käytettiin kahta negatiivia.[3] Valokuvien yhdistely oli melko suosittua 1800-luvulla. Valokuvien yhdistämisen käytännön ohessa kuvien yhdistämistä pidettiin viihteellisenä, ja huvitusta herättivät postikortit, joissa vartaloon liitettiin erilainen pää, tai luotiin outoja tai mahdottomia olentoja.[4]

Ajatus fotomontaasista alkoi kehittyä valokuvan alkua seuranneina aikoina heti, kun paperipohjainen, eikä enää metalliin tai lasiin kiinnitettävä valokuvaus tuli yleiseen käyttöön. Se ilmeni siten, että valokuvaaja liimasi vierekkäin useiden asiakkaiden muotokuvia ja valokuvasi ne sitten uudestaan mainostarkoitukseensa. Hän loi täten ihmisjoukon, jossa oli eri ajoilta ja ehkä myös eri paikoista otettuja osasia.[2]

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen kollaasin idea yleistyi. Berliinissä toiminut dada-taiteilijaryhmä etsi uusia ilmaisukeinoja, joilla olisi enemmän merkitystä kuin abstraktilla ilmaisulla, mutta joka ei palaisi vanhaan maalaustaiteen figuratiiviseen traditioon. Dadan piirissä fotomontaaseja tekivät muun muassa John Heartfield, Hannah Höch, Johannes Baader, Raoul Hausmann ja George Grosz.[4]

Achraf Baznani, Faces, 2014.
Oscar Rejlander, The Two Ways of Life, 1857. Yhdistelmävedos.

Surrealismin tullessa hallitsevaksi taidesuuntaukseksi Euroopassa jäi valokuvamontaasi vähemmälle huomiolle. Uusi kiinnostus dadaan 1960-luvulla muun muassa fluxus-ryhmän puitteissa elvytti fotomontaasin. Myös pop-taiteen liike käytti teoksissa ajan aikakauslehtien valokuvia ja tekstejä. Myös mainostajat saivat vaikutteita tästä tekniikasta luoden yhä uusia fotomontaaseja.[4]

Fotomontaasin käyttö 1980-luvun Euroopassa liittyi ydinaseiden vastaisen liikkeen käyttämiin julisteisiin ja muuhun graafiseen viestintään.[4]

Esimerkkejä
Fotomontaasi kahdesta kuvasta
Käyttäjä Mmxx, Fotomontaasi, jossa on käytetty 16 kuvaa, 2010.

Lähteet
  1. Pekka Hannula: Kollaasi on yhdistelmätekniikka (taiteilijan kotisivu) Pekka Hannula. Arkistoitu 21.10.2010. Viitattu 8.5.2011.
  2. Peter von Bagh: ”Neljäs luku, Valokuva kollaasin materiaalina”, Peili jolla oli muisti, s. 81 ja 86. SKS, 2002.
  3. D.Haden: nu-real : fantastic photomontage and its possible influences, 1857 — 2008 d-log.info. Viitattu 8.5.2011. (englanniksi)
  4. Background Cut & Paste, A History of Photomontage. ntlworld.com. Arkistoitu 22.10.2008. Viitattu 8.5.2011. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.