Forest Whitaker

Whitaker syntyi Longview’ssä Texasissa. Hänen isänsä Forest Whitaker Jr. oli vakuutusmyyjä ja hänen äitinsä Laura Francis Smith erityisopettaja. Perhe muutti eteläiseen Kaliforniaan, kun Forest oli neljävuotias. Perheessä oli neljä lasta, ja Forest oli katraan toiseksi vanhin.[1]

Forest Whitaker kävi Palisades High Schoolia, missä hän innostui laulamisesta ja näyttelemisestä. Hän pelasi koulussa myös amerikkalaista jalkapalloa ja sai jalkapallostipendin Kalifornian polytekniseen yliopistoon. Hän aloitti opintonsa vuonna 1979, mutta hänen jalkapallouransa päättyi selkävammaan. Tämän jälkeen Whitaker vaihtoi pääainetta ja pian vaihtoi myös opiskelemaan oopperaa Etelä-Kalifornian yliopistoon, mistä hän valmistui vuonna 1992. Whitaker kävi myös yliopiston draamakonservatoriota.[1]

Whitaker löydettiin yliopiston konservatorion Kerjäläisoopperan tuotannosta.[1] Hänen ensimmäinen elokuvaesiintymisensä oli pieni rooli nuorisoelokuvassa Kuumat kinkut (1982).[2] Seuraavien vuosien aikana Whitaker vieraili muun muassa televisiosarjoissa Cagney & Lacey ja Hill Street Blues. Elokuvan Suuret setelit (1986) sivuroolissa Whitaker teki kriitikko Pauline Kaeliin mukaan ”lyhyen mutta sävähdyttävän suorituksen”. Whitakerin elokuvia olivat myös Platoon – nuoret sotilaat (1986) ja Hyvää huomenta, Vietnam (1987).[3]

Whitaker palkittiin vuonna 1988 Cannesin elokuvajuhlien parhaan miesnäyttelijän palkinnolla elokuvasta Bird, missä Whitaker näytteli jazzmuusikko Charlie Parkeria.[3] Tämän jälkeen hän näytteli muun muassa elokuvissa The Crying Game (1992), Pret-a-porter (1994) ja Ihmeiden aika (1996).[2][3] Whitaker laajensi näyttelemisestä myös tuottajaksi ja ohjaajaksi. Hänen ohjauksiansa ovat muun muassa televisioelokuva Strapped (1993) ja Haku päällä (1995).[2]

Whitakerin 2000-luvun alun elokuvia olivat Ghost Dog – samuraiden tapaan (2000), Panic Room (2002) ja Phone Booth (2002).[2][3] Hän sai laajaa ylistystä roolistaan diktaattori Idi Aminina elokuvassa The Last King of Scotland (2006).[2] Hän voitti siitä muun muassa Oscarin, Bafta-palkinnon, Golden Globen ja Screen Actors Guild -palkinnon.

Whitaker sai televisiosarjasta Teho-osasto Emmy-ehdokkuuden. Hän oli mukana vuosina 2006–2007 myös televisiosarjassa Shield – lain varjolla sekä oli päänäyttelijänä lyhyeksi jääneessä sarjassa Criminal Minds: Epäilyksen alla (2011).[3]

Whitakerin rikosdraamoja ovat A Dark Truth (2012) ja The Last Stand (2013). Samana vuonna hän näytteli elokuvassa The Butler, missä hänen roolihahmonsa oli saanut inspiraation kahdeksan presidentin hovimestarina toimineesta Eugene Allenista. Nyrkkeilydraamassa Southpaw Whitaker näytteli vuonna 2015. Tähtien sota -elokuvassa Rogue One: A Star Wars Story (2016) Whitaker oli kapinallistaistelija Saw Gerrera ja sarjakuvafilmatisaatiossa Black Panther (2018) Wakandan vanhemmistoon kuulunut Zuri.[2]

Whitaker palasi vuonna 2017 televisioon. Hän näytteli vuosina 2017–2018 sarjassa Empire, ja vuodesta 2019 hän on esittänyt mafiapomo Bumpy Johnsonia sarjassa Godfather of Harlem.[3]

Vuonna 1996 Whitaker meni naimisiin Keisha Whitakerin kanssa. Heillä on kaksi tytärtä. Lisäksi Forestilla on poika aiemmasta parisuhteesta ja Keishalla tytär. Forestin persoonallinen ulkonäkö johtuu hänen syntymästä saakka olleesta silmäviastaan. Hän on kasvissyöjä ja hänellä on ensimmäisen asteen musta vyö Kenpo- karatessa. Hän omistaa Taste of the Goddess -nimisen vegaaniravintolan Pohjois-Los Angelesissa.

• Forest Whitaker Internet Movie Databasessa. (englanniksi)