Fluorenyylimetyloksikarbonyylikloridi

Fluorenyylimetyloksikarbonyylikloridi eli 9-fluorenyylimetyyliklooriformiaatti tai FMOC-Cl (C15H11ClO2) on klooriformiaattiestereihin kuuluva aromaattinen orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään erityisesti synteettisten peptidien valmistuksessa suojaryhmänä.

Fluorenyylimetyloksikarbonyylikloridi
Tunnisteet
CAS-numero 28920-43-6
IUPAC-nimi 9H-fluoren-9-yylimetyylikarbonokloridaatti
SMILES C1=CC=C2C(=C1)C(C3=CC=CC=C32)COC(=O)Cl[1]
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C15H11ClO2
Moolimassa 258,688 g/mol
Sulamispiste 62-64 °C[2]
Liukoisuus Reagoi veden kanssa

Ominaisuudet

Fluorenyylimetyloksikarbonyylikloridi on huoneenlämpötilassa valkoista kiteistä ainetta. Se liukenee orgaanisiin liuottimiin kuten dikloorimetaaniin, tetrahydrofuraaniin ja dioksaaniin. Se sisältää elektrofiilisen happokloridifunktionaalisuuden ja reagoi nukleofiilien kuten veden, alkoholien tai amiinien kanssa.[2]

Valmistus ja käyttö

Fluorenyylimetyloksikarbonyylikloridia valmistetaan tyypillisimmin 9-fluorenyylimetanolin ja fosgeeniin välisellä reaktiolla.[3] Toinen valmistustapa on 9,10-fenantreenikinonin ja fosgeenin välinen reaktio[4].

Fluorenyylimetyloksikarbonyylikloridin tärkein käyttökohde on toimia aminohappojen aminoryhmän suojaryhmänä kiinteän faasin peptidisynteeseissä. Se reagoi helposti primääristen ja sekundääristen amiinien kanssa. Näissä peptidisynteeseissä aminohapon suojaamaton karboksyylihappopää reagoi toisen aminohapon vapaan aminoryhmän kanssa muodostaen peptidisidoksen. Suojaryhmä voidaan poistaa heikon emäksen avulla ja synteesi jatkuu. FMOC-suojausta käytetään usein niin kutsuttuna ortogonaalisena suojaryhmänä emäksiä sietävän, mutta happolabiilin t-Boc-ryhmän kanssa.[2][3][5][6][7]

Fluorenyylimetyloksiryhmän poistamisen emäksellä tuottaa vapaan aminoryhmän ja sivutuote riippuu käytetystä emäksestä. Emäs poistaa suojaryhmältä protonin, jolloin muodostuva karbokationi hajoaa dibentsofulveeniksi ja hiilidioksidiksi. Mikäli reaktiossa käytetään emäksenä jotain sekundääristä amiinia kuten piperidiiniä, reagoi se dibentsofulveenin kanssa muodostaen additiotuotteen.[3]

Fluorenyylimetyloksikarbonyylikloridia käytetään myös toisen suojaryhmän lisäykseen käytettävän kemikaalin 9-fluorenyylimetyylisukkinimidyylikarbonaatin valmistamiseen.[4] Yhdiste fluoresoi voimakkaasti UV-säteilyn vaikutuksesta ja sitä käytetään reagoimaan amiinien ja aminohappojen kanssa ja tunnistamaan yhdisteet niiden fluoresenssin perusteella esimerkiksi korkean erotuskyvyn nestekromatografian jälkeen.[2]

Lähteet
  1. 9-Fluorenylmethyl chloroformate – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 21.5.2015.
  2. Robin L. Polt: 9-Fluorenylmethyl Chloroformate, e-EROS Encyclopedia of Reagents for Organic Synthesis, John Wiley & Sons, New York, 2001. Teoksen verkkoversio Viitattu 21.5.2015
  3. Louis A. Carpino & Grace Y. Han: The 9-Fluorenylmethoxycarbonyl Amino-Protecting Group. Journal of Organic Chemistry, 1972, 37. vsk, nro 22, s. 3403-3409. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.5.2015. (englanniksi)
  4. Robert D. Ashford: Ashford's Dictionary of Industrial Chemicals, s. 534. 2nd Edition. Wavelength Publications, 2001. ISBN 0-9522674-2-X. (englanniksi)
  5. Thomas Felgenhauer, Cristopher Schirwitz & Frank Breitling: Peptide Synthesis, Organic, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2010. Viitattu 21.5.2015
  6. Jonathan Clayden, Nick Greeves, Stuart Warren: Organic Chemistry, s. 559. Oxford University Press, 2012. ISBN 978-0-19-927029-3. (englanniksi)
  7. John McMurry: Organic Chemistry with Biological Applications, s. 697. Cengage Learning, 2014. ISBN 9781305147218. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 21.5.2015). (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.