Fleurusin taistelu

Fleurusin taistelu käytiin 29. elokuuta 1622 kolmikymmenvuotisen sodan aikana lähellä Fleurusin kaupunkia nykyisen Belgian alueella. Taistelussa espanjalaiset kohtasivat protestanttien yhdistyneen armeijan.

Fleurusin taistelu
Osa kolmikymmenvuotista sotaa
Fleurusin taistelu (Vicente Carduchon maalaus)
Päivämäärä:

29. elokuuta 1622

Paikka:

Fleurus, nykyinen Belgia.

Lopputulos:

Protestantit saavuttivat tavoitteensa mutta kokivat raskaita menetyksiä

Osapuolet

protestantit (Saksa)

Espanja

Komentajat

Ernst von Mansfeld
Christian Braunschweig

Gonzalo Fernández de Córdoba

Vahvuudet

8 000 jalkamiestä,
6 000 ratsumiestä,
11 tykkiä

6 000 jalkamiestä, 4 000 ratsumiestä,
4 tykkiä

Tappiot

5 000 kuollutta, haavoittunutta tai vangittua

300 kuollutta,
900 haavoittunutta

Kolmikymmenvuotisen sodan taistelut
Valkeavuori – Fleurus – Stadtlohn – Dessau – Lutter – Wolgast – Frankfurt – Magdeburg – 1. Breitenfeld – Rain – Alte Veste – Lützen – Nördlingen – Wittstock – Rheinfelden – Breisach – 2. Breitenfeld – Rocroi – Freiburg – Jankov – Zusmarshausen – Praha – Lens

Espanjan Ambrogio Spinola piiritti Bergen-op-zoomin kaupunkia. Hollantilaiset kutsuivat protestantit apuun. Spiniola lähetti Gonzalo Fernández de Córdoban pysäyttämään lähestyvät protestantit Fleuruksen kohdalla.[1]

Protestantit oli kutsuttu Elsassista Hollantiin, ja he olivat marssineet nopeasti koko Pohjois-Ranskan poikki. Sedanista lähti 25 000 miestä, mutta perille pääsi vain 14 000.[1] Monet olivat joutuneet valloni-talonpoikien surmaamiksi matkan varrella. Jäljelle jäänyt jalkaväki oli väsynyttä ja huonokuntoista, mutta ratsuväki oli motivoitunutta. Monet ratsuväkeen värvätyistä olivat saksalaisia aatelismiehiä, ja heidän varusteensa olivat hyvässä kunnossa.lähde?

Protestanttien joukkoja johtivat palkkasoturit Ernst von Mansfeld ja Christian Braunschweig, jotka onnistuivat viemään joukkonsa läpi espanjalaisten linjojen, mutta kokivat raskaita tappioita. Jalkaväestä menetettiin noin puolet.[2][3]

Espanjalaiset selvisivät vähillä miestappioilla ja surmasivat suuren määrän vihollisen taistelijoita, ryöväsivät näiltä lukuisia tykkejä ja lippuja. Strategisesti he kuitenkin kokivat tappion, sillä kaupungin piiritys saatiin purettua.[1]

Lähteet
  1. Guthrie W: Battles of the Thirty Years War: From White Mountain to Nordlingen, 1618–1635, s. 100–101. Greenwood Publishing Group, 2002. ISBN 9780313320286. Google books (viitattu 14.7.2013).
  2. ”Ernst von Mansfeld”, Commanders, s. 142. Dorling Kindersley, 2011. ISBN 9781405364218. Google books (viitattu 14.7.2013).
  3. Cathal J. Nolan: The Age of Wars of Religion, 1000–1650: An Encyclopedia of Global Warfare and Civilization, Volume 1, s. 300. Greenwood Publishing Group, 2006. ISBN 9780313330452. Google books (viitattu 14.7.2013).
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.