Flaamit

Flaamit eli flaamilaiset (holl. Vlamingen) ovat noin kuusimiljoonainen etninen ryhmä, josta suurin osa elää Flanderin alueella Belgiassa ja Ranskassa. Lisäksi useita tuhansia flaameja elää Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Myös Suomesta tunnetaan flaamia tarkoittavia sukunimiä, kuten Flaming, Fleming, Flemming, Flander, Lander ja Lanteri[3]. Ne ovat todennäköisesti kulkeutuneet Suomeen keskiajalla, varhaisimmat heti 1400-luvun alussa[3].

Flaamit
Vlamingen
Merkittävät asuinalueet
 Belgia6 450 765
 Yhdysvallat(352 630 belgialaista)[1]
 Ranska187 750
 Kanada13 840[2]
 Etelä-Afrikka55 200
 Australia15 130
 Brasilia6 000

Kieli

Flaamit käyttävät arkikielenään flaamia (Vlaams), joka käsittää hollannin kielen eteläiseen ryhmään kuuluvat länsiflaamin, brabantin ja limburgin murteet. Sivistyneistö ja kouluopetus, virastot ja kirjallisuus käyttävät varsinaista hollannin kieltä. Etelämurteita puhuvien puhetavassa on hieman ranskalaista pehmeyttä. Alankomaissa puhuttavan hollannin kielen kurkkuäänteistä on hävinnyt kovin terävyys. Esimerkiksi V-kirjainta ei lausuta Belgiassa F:nä toisin kuin Alankomaissa.lähde?

Alueen historia monien satojen vuosien kauppayhteyksineen vaikuttaa kieleen; Antwerpenin kaupunkialueella puhuttavan Antwerpenin slangin, Aantwaarpsin sanoissa on runsaasti hyvinkin suoria lainoja muun muassa ranskalaisista ja espanjalaisista ilmaisuista.lähde?

Kansalliset pyrkimykset

Flaameilla on ollut voimakkaita kansallisia tavoitteita. Vuonna 1840 syntyi flaamilaisliike, joka toimi alkujaan kirjallisuudessa, mutta myöhemmin saksalaisen miehityshallinnon tukemana aktivistit pääsivät joihinkin tavoitteisiinsa, joista eräs merkittävimmistä on Gentin yliopiston flaamilaistaminen vuonna 1930. 1960-luvulla liike tavoitteli Belgian muuttamista liittovaltioksi ja vuonna 1963 Belgia jaettiin flaamilaiseen Flanderiin, ranskankieliseen (itäisimmiltä osiltaan saksankieliseen) Valloniaan ja monikieliseen Brysseliin. Erimielisyydet ryhmien välillä ovat jatkuneet yhä ja Flanderin itsenäisyyttä ajanut Vlaams Blok -puolue kiellettiin 2000-luvun alussa. Sittemmin puolueen linjaa on jatkanut Vlaams Belang -puolue, joka on nationalistinen ja konservatiivinen puolue. Sen keskeisimmät tavoitteet ovat flaamien itsenäisyys ja maahanmuuton vähentäminen.lähde?

Suurin osa Flanderin asukkaista kokee olevansa flaameja ja vasta toissijaisesti tai ei ollenkaan belgialaisia. Ensimmäisen maailmansodan aikana flaamit joutuivat palvelemaan Belgian asevoimissa ranskankielisen päällystön alaisuudessa ymmärtämättä komentoja, mikä johti tavanomaista suurempaan mieshukkaan. Toisen maailmansodan aikainen flaamien vilkas rekrytoituminen Saksan SS-joukkoihin oli sekin eräs vastareaktio muun muassa tähän.lähde?

Lähteet
  1. Yhdysvaltain väestönlaskentavirasto (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  2. Kanadan vuoden 2011 väestönlaskenta (englanniksi)
  3. Nissilä, Viljo: Friisiläis-alankomaalaista aineistoa Suomen nimistössä. Virittäjä, 1963. Kotikielen seura.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.